Syksyn tuntua

Syksy on tullut ja kuvaaminen mennyt aivan toivottomaksi. Ärsyttävää, kun ei ole aikaa eikä mahdollisuutta panostaa kuviin. Koettakaa kestää. Teeteen Kamena tuntui kerivän itse itsensä kerälle ja hyppäsi puikoille melkein heti. Aloitin Luna Moth Shawlin ja taidan tikuttaa tämän kiireesti valmiiksi. Tykästyin niin bambuiseen Tulppaanihuiviin, etten raaski luopua siitä. Annan siskolleni tämän Luna Mothin ja toisesta vyyhdistä teen toisen huivin, jonka annan joululahjaksi tädilleni tai serkulleni. Siskoni synttärit ovat vasta marraskuussa, joten ehdin hyvin tehdä huivin. Alku ei ollut kovin ruusuinen. Kuvioon tahtoo tulla virheitä, vaikkei se sinänsä ole kovin vaikea. Jouduin purkamaan kahdesti virheiden takia. Lisäksi pelkään neulovani liian pienillä puikoilla. En testineulonut vaan otin 4,5 millin puikot vanhasta tottumuksesta. Voi, kun olisi vaaleanpunaista Novitan Bambua ja tietysti sitä aikaa. Bambusta tulisi varmasti hyvin kaunis Luna Moth Shawl. Ärsyttää, kun kaikilla tuntuu olevan ohjeet Shettikseen ja Icarus shawliin sekä Flower basket shawliin. Tahtoisin nuo ihanat ohjeet kokeilla, mutta mistä ne saisin käsiini. Huoh. Köyhän on tyytyminen ilmaisiin.

Aikani Norosta tehtyjä sukkia katseltuani totesin, ettei niistä tule silmää miellyttävät. Taidan tahdä sittenkin Revontulen. Kovin suurta huivia siitä ei tule, mutta varmasti sopivan kokoinen käyttöhuivi. Revontuli on aivan ihanteellinen malli tällaiselle langalle. Ehdin kyllä vielä muuttamaan mieltäni moneen kertaan, sillä joululahjat ajavat tällaisista projekteista ohi nyt syksyllä. Olen päättänyt olla ajoissa, etten taas luo silmukoita viimeiseen joululahjasukkaan tapaninpäivänä.

Lopuksi täytyy vielä hehkuttaa äänikirjojen ihanuutta. Rakastan kirjojen lukemista, mutten ikinä löydä aikaa ja energiaa siihen. Kirjaston äänikirjavalikoima on kovin rajallinen, mutta onneksi on Librivox. Sen avulla tulee käytetystä ajasta kolminkertainen hyöty. Tulee neulottua, "luettua" kirja ja treenattua englanninkieltä. Valikoimaa on paljon, mutta tekijänoikeussyistä tietenkin vain vanhoja teoksia. Ainakin tulee perehdyttyä klassikoihin, joita ei muuten tulisi koskaan lukeneeksi. Jane Austenit olen jo kuunnellut läpi ja Louisa May Alcottin Pikku naisia sekä muutemia muita tuttuja teoksia. Seuraavaksi pitää kehitellä jotain mielenkiintoista. Harmi, ettei Anna Karenina ole vielä valmis. Ehkäpä Liisa ihmemaassa olisi seuraavana vuorossa. Laatu on toki välillä vähän mitä sattuu, mutta aina tämä iänikuisen musiikin kuuntelun voittaa.

Päivityksiä kiihtyvällä tahdilla.

Hämmentävää miten innokas olen viimeaikoina ollut blogaamaan. Tässä kuussa on enemmän tekstejä kuin koko loppukeväässä ja kesässä yhteensä.

Tykästyin tähän Tulppaaniiini niin, että raaskinkohan antaa tätä pois ollenkaan. Pidän väristä ja keveydestä. On vähän hassua kyllä antaa marraskuussa lahjaksi jotain näin keväistä, mutta minkäs teet. Mutta toisaalta sisareni kyllä osaa arvostaa tätä, ainakin toivon niin. Toivottavasti enemmän kuin Novitan Butterfly'sta pari vuotta sitten tekemään fifiä, jonka hän viime talvena purki vain purkamisen ilosta. Tiedän, että se on painava ja hankala ja siinä on ikäviä virheitä, mutta silti hiukan kirpaisi kuulla siitä.

Palmikkoliivi on pysähdyksissä muiden projektien takia, mutta se jatkuu pian. Olen hyvin tyytyväinen tähän etupuoleen, mutta selkäpuolen nurjat kohdat ovat kovin löysiä. En tajua miten onnistuin aina neulomaan oikeat ja varsinkin palmikonkierrot liian kireälle ja nurja sekä helmineuleen liian löysäksi. Auttaisikohan bambupuikot asiaa, sillä neuloin järjenvastaisesti koetilkut pitkillä bambuilla, mutta itse liivin tavallisilla novitan pyöröillä. Bambupyöröihin ei ole kyllä varaa.
Seuraavaksi puikoille hyppää Folk socks -kirjan Chalet-sukat vaalean lilasta Sisusta, mutta ensin on kai tehtää nuo huomisen palautettavat asiat. Huoh. Opiskelu vie niin kauheasti aikaa.

Edit: Satuin kitisemään siitä huivin purkamisesta ja paljastui, ettei hän sitä purkanutkaan, vaikka sanoi talvella niin tekevänsä. xD

Neulontai

Tästä lauantaipäivästä tuli aivan neulontai, sillä en tehnyt oikein mitään muuta koko päivänä. Opiskelustressi laukaisi jo kolmannen päänsärkykohtauksen kahden viikon aikana ja sen takia en voinut tehdä mitään oikeasti hyödyllistä. Maanantaiksi on vielä paljon tehtävää. Onneksi en joutunut koko päiväksi sängynpohjalle vaan sain sentään Tulppaani-huivin valmiiksi. Viimeiset kerrokset olivat pitkiä kuin nälkävuosi venäläisessä taideelokuvassa ja päättelyyn meni ikuisuus. Toistin kaavion kaksi yhdeksän kertaa ohjeessa annetun seitsemän sijaan ja sain kivasti menemään lankaa. Lisäksi muutin hieman viimeistä kerrosta. Tein kavennukset tulppaanien väliin, enkä keskelle kuten kaaviossa on. Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Kokoa tuli ihan kiitettävästi 180x85 cm. Vähempikin olisi riittänyt, mutta onneksi lankaa jäi vain noin neljännes kerä. Täytyy hankkia jossain vaiheessa vaaka. Kuva on jälleen surkea, mutta minkäs teet kun olosuhteet ovat mitä ovat. Piti poistaa kuvasta siivottomuutta, jottei kukaan järkyty. Pitänee huomenna yrittää saada tämä rotankolo ihmisasumuksen näköiseksi.

















Eilen tein ensimmäiset koetilkut Novitan Luxus Cloudista. Se on ihanan pehmeää ja erittäin miellyttävää neuloa. Ihastuin pöllökuvioon, jonka näin jossain villatakissa Ravelryssa ja kaivoin esiin ohjeen, josta sain sen kopioitua. Luulen, että näistä tulee ihanat lapaset kunhan saan aikaiseksi suunnitella nämä. Sormet syyhyävät luomaa silmukoita, mutta yritän hillitä itseäni. Haluaisin ainakin neljät sukat puikoille heti ja pari huivia lisää. Täytyy miettiä mikä olisi sopiva projekti palmikkoliivin ja pöllösten rinnalle.

Luksusta elämään

Tällä menolla joudun lankadieetille. Sorrun taas, vaihteeksi, jälleen kerran lankaostoksiin. Tällä kertaa Anttilassa. En voinut vastustaa uutuslanka Luxus Cloudia. Siinä on juuri siskolleni sopiva sininen sävy. Mielessäni suunnittelen jo pöllö-kuvioisia lapasia tästä. Olisin halunnut Windiä, mutta siihen ei budjetti juuri nyt veny. Anttilassa oli myös Rose Mohair ja Mambo tarjouksessa, mutta selvisin ulos ilman niitä. Mambo yllätti aivan ihanalla luumunvärillä, jota en ole aiemmin huomannut ja ällistyin kun otin kerän käteen, sillä se ei ollutkaan karheaa ja ikäväntuntuista lankaa. Minulla oli aivan selkeä muistikuva siitä, että Mambo tuntuu todella karhealle. Kokeilin muut värit läpi ja totesin, että vihreä ja joku muukin väri oli aivan erituintuista lankaa. Käsittämätöntä. Nyt alkaakin sitten harmittaa entistä enemmän, ettei sitä tämän syksyn Vogue Knittingiä saa mistään käsiinsä. Ne Druid mittensit on aivan ihanat ja nyt kun Mambo-kammoni katosi johonkin, voisin hyvinkin kuvitella tekeväni luumuvaaran, mutta kun ei niin ei. Joskaan Vihervaara ei ole yhtään minun tyylinen neule, sillä olen enemmän krumeluurien ystävä.

Kävin kirjastossakin ja Maakarissa. Kirjastosta mukaan tarttui pari neulekirjaa. Ärsyttää, kun tiedän, että kaikkia ihania neulekirjoja on kirjastolla kyllä, mutta ne ovat aina lainassa. Täytyy nyt sitten iloita niistä vähistä, mitä saa kiinni. Maakarissa kävin ensimmäistä kertaa ja mukaani ei tarttunut mitään. Wetterhofin Veeraa olisin saattanut ostaakin, mikäli olisi ollut jotain ihanaa väriä, mutta kun ei ollut niin sinne jäi. Muita lankoja saa muualta halvemmalla, joten tuskin menen toista kertaa, ellei tule tarvetta harmaalle kotimaiselle villalangalle. Mutta taitaa olla toiveajattelua, että pääsisin luotolaista tekemään. Huoh.

Palmikkoliivi on edistynyt kiitettävästi ja on jo rintojen alla. Pian pääsen kainaloihin ja sitten olenkin jo voitin puolella. Pidän neuleesta koko ajan entistä enemmän. Harkitsen tosissani toisen palmikkoliivin suunnittelemista luonnonvalkealle nallelle. Vaan kun saisin tuon Tulppaanin pois puikoilta. Se nielee lankaa huolestuttavan hitaasti. Novitan Bambu on yllättävän riittoisaa lankaa. Näyttää pahasti siltä, että yksi kerä jää taas yli. Mitä ihmettä minä sillä teen?

Paluu arkeen

Kesän työt ovat ohi ja on aika palata opintojen pariin. Masentavaa. Siksipä piti lähteä lankaostoksille, vaikka lankoja riittää nurkissa liiankin kanssa. Kävin ensin Anttilassa ihailemassa uutuusvärejä. Onneksi siellä oli 7 veljestä Polkasta näytesukka. Pinkki Polkka on aivan ihanan värinen kerällä, mutta sukka näytti lähinnä oksennetulta marjapuurolta puolukoiden kera. Eipähän tarvitse enää himoita sitä. Mutta Isoveli Colorissa on aivan ihana punaliila väri. Tulisikohan siitä Log cabin -sukat Handknit Holidays -kirjasta, jonka lainasin joskus aikanaan kirjastosta.
Selitin itselleni ostavani joululahjasukkalankaa, mikä on tietysti hyvin hyväksyttävää. Päädyin ostamaan jälleen kerran Sandnesgarnin Sisua. Tällä kertaa väriksi valitsin hempeän vaalean lilan. Ajattelin ensin tehdä siskolleni sukat tästä, mutta taitavat lopulta mennä äidille. Ohjeena mielessäni liikkuu Clover, joka on kuluneen kesän Inside the Loop -nettilehdessä. Jos se ei luonnistu, yritän taas Baudelaireja, jotka olin visioinut tekeväni vaaleansinisestä Sisu Glitteristä, mutta sellaista ei taid sittenkään olla olemassa. Miten ihmisen muisti voi hämätä näin pahasti? Vaaleanpunaiset tekisin mieluummin, mutta tulisikohan sellaisia säihkesukkia käytettyä.




Ihastuin mystisesti Green Sea Cowl -ohjeeseen. En tajua miksi, mutta se näytti kivalta. Kaivoin lankalaatikon pohjalta pallon kirjavaa lankaa. Minulla on hämärä muistikuva siitä, että olen ensimmäisenä opiskeluvuotenani ostanut sen Kärkkäiseltä. Luultavasti se on Novitan 7 veljestä Coloria. Ensin se oli jotain ja sitten se oli Wavy, joka oli liian lyhyt ja kapea luikero kaulaliinaksi, joten purin sen jossain purkukohtauksessa, joita kärsin aina joskus. Sittemmin lanka on marinoitunut pahvilaatikon pohjalla toista vuotta. Nyt se tuntuu löytäneen tarkoituksensa. Ohjeessa on selkeä virhe, mutta ei se mitään. Tästä näyttää tulevan hyvä. Täytyy vain opetella käyttämään tällaista cowlia. Mitä ihmettä "cowl" muuten on suomeksi? Kauluri?



Shedir ja Kesäkeijun säärystimet menivät purkuun, sillä totesin, ettei kummistakaan tullut käyttökelpoisia. Shedir oli auttamattomasti liian pieni, vaikka olikin hieno. Säärystimet eivät oikein täyttäneet tarkoitustaan, vaan herkät nilkkani kolottivat säärystimistä huolimatta ja oli kaivettava Clessidrat esiin. En ollut niihin valmistumisen aikoihin yhtään tyytyväinen, mutta nyt kuminauhalla varustettuna ne ovat aivan mainiot käyttösukat. Sain jopa otettua niistä kuvan Ravelryyn. Eihän niiden valmistumisesta olekaan kuin vajaa vuosi. Bambu palasi saman tien puikoille ja muotoutuu parhaillaan Tulppaani-kolmiohuiviksi. Toistaiseksi huivi ei näytä kovin lupaavalta, mutta ei näyttänyt minttumaarinikaan. Se oli "pingottamiseen" asti lähinnä lautaselliselta marjapuuroa. Sitten siitä tuli aivan ihana ja olen jo unohtanut 99,5% sen virheistä ja odotan innolla, että pääsen sitä käyttämään.