Hollywood viikkoja

Elämme Hollywood-viikkoja, mutta SYTYCK-haasteen projekti on edelleen hakusessa. Flunssa on viimein onneksi helpottanut ja pää on alkanut taas toimia. Se tosin lyö edelleen haasteen kohdalla aika pitkälti tyhjää. Mikä olisi tarpeeksi erikoista ja haastavaa? Sen pitäisi olla jotakin, joka ei ole tuttua ja turvallista. Toisaalta ei saisi haukata liian isoa palaa. Mielessä välkkyi liivi ylhäältä alas omasta päästä. Olisiko se liikaa? Toteutus oli päässäni jo niin pitkällä, että neuloin mallitilkun ja sitten sain aivan loistavan idea, kun pyörin peilin edessä pitsihuivin kanssa. Neuloin alla olevan ihmelipareen ja olen melko varma, että ideani toimii, mutta valmiina se vaatii valmiina pingotusta. Nyt vaan pelottaa, ettei innostukseni riitä toteutukseen.



Mielessäni on viime päivät pyörinyt lähinnä testineulonta. En olisi arvannut miten vaativaa testineulonnan järjestäminen on. Ensin on löydettävä testineulojat ja sitten osattava ottaa kritiikki vastaan masentumatta, kun ohjeenraakileesta löytyy 101 virhettä. Sitten on mietittävä mikä meni pieleen ja tehtävä korjaukset. Kun sukkaohjeeseenkin mahtuu monta virhettä, odotan kauhulla seuraavaa testineulontaa, joka käynnistyy vielä tässä kuussa sekin. Kolmen koon käsineohjeeseen mahtuu monta, monta, monta virhettä ja minä, kun harkitsin vielä neljännenkin koon laskemista. Ja taas pelottaa, että haukkasin liian ison palan. Varsinainen oppimiskokemus tämäkin.



Viime viikolla tilaamani puikot saapuivat tiistaina. Olipahan taas jännittämistä kerrakseen. Ainakin seuraavaan kuumehousekohtaukseen asti muistan olla tilaamatta mitään netistä. Aivan turhaa murehtimista. En ole vielä aivan varma, mitä mieltä olen KnitPron pyöröistä. Aloitin Aeolianin alusta uusilla pyöröilläni. Purin sen kesällä ja päätin aloittaa selvästi ohuemmilla puikoilla uudestaan. Nyt olen 90 helmeä asetellut huiviin, vain 2160 helmeä jäljellä. Suurudenhullut hölmöilyt siis jatkuvat. Puikkojen tuntuma on kevyt ja vähän tylppä makuuni, mutta en ensikokeilemalla pitänyt sukkapuikkosetistäkään, mutta nykyään en muita sukkiksia käytäkään. Olen haaveillut pidempään toisesta satsista 2,25 mm sukkapuikkoja, sillä ne ovat aina jossain kiinni. Settini on ollut kohta kolmatta vuotta käytössä, eikä yksikään ole mennyt poikki. Yhden 2,25 mm puikon olen ilmeisesti viime talvena hukannut, mutta uskon sen edelleen jostain päin huonettani löytyvän.