Lomakiireitä

Lomaillessa on ollut niin kiirettä, etten ole blogannut vähään aikaan. Neuleet ovat sentään edistyneet. Puikoilla on uusia neuleita, mutta niistä lisää seuraavalla kerralla.



Ostin Maakarista lisää Wetterhoffin Veeraa, sillä Ravelryssa huutelusta, ei ollut apua. Jäljellä oli onneksi vajaa vyyhti samaa värierää. Kotona äidin suosiollisella avustuksella kerin langan ja pääsin jatkamaan Print O'The Wave -huivia. Reuna valmistui parilla istumalla ja pääsin eilen silmukoimaan reunoja yhteen. Vaikka kello oli jo paljon, en malttanut olla pingoittamatta huivia saman tien. Tyhjensin siskoni sängystä petivaatteet ja leivitin märän huivin patjaan pingottumaan, mutta patja oli vähän liian pieni. Huivista tuli melkoinen pitsilakana. Miksi mun huivit tahtovat olla kokoluokkaa soputeltta? Tässä tapauksessa puikkokoko paljastui liian suureksi. Huivi on vähän turhan verkkomainen, mutta se ei neuloessa vaikuttanut siltä. Enää en kyllä ala purkamaan. Langan loppuminenkin taisi johtua liian isoista puikoista. Kolmen ja puolen millin puikoilla olisi saattanut yksi vyyhti riittää. Nyt mulla on reilut 500 metriä lankaa vielä jäljellä. Siitä tulee varmaan ihan sopusuhtaisen kokoinen huivi.



Ohje: Eunny Jangin Print O'The Wave Stole(arkistolinkki)
Lanka: Wettehoffin Veera tummansininen 120g
Koko: noin 205 cm x 85 cm
Puikot: Pony 4 mm 80 cm pyöröt

Ja se mahtuu sormuksen läpi! Sormus piti tosin lainata äidiltä, sillä omani ovat liian pieniä, mutta sormus kuin sormus. Äiti myös joutui kuvaajaksi, kun muita kuvaajia ei ole nyt tarjolla.





Lopuksi tarina siitä, että kannattaa jutella ventovieraiden kanssa. Olin lankapussieni kanssa palaamassa Kädentaitomessuilta ja jouduin odottelemaan bussia. Bussipysäkillä oli mummeli, jonka kanssa puhuin ensin säästä ja sitten käsitöistä. Rouva sai yhtäkkiä päähänsä, että hänhän voisi antaa minulle lankojaan, kun käsitöiden tekeminen ei enää heikenneen terveyden takia onnistu. Hän antoi puhelinumeronsa ja vannotti soittamaan. Käsin sitten viime viikolla hakemassa hyvin marinoituja kotimaisia lankoja kassillisen. Kuvia en ehtinyt ottaa, kun piti lähteä lomalle, mutta ehkä näitä vintage-lankoja vielä nähdään. Liian killtinä ihmisenä jouduin tosin kolmisen tuntia istumaan ja jutteleeman tämän rouvan olohuoneessa ja syömään suklaata, mutta muuten oli ihan kannattavaa kiltisti vastata, kun puhutellaan. xD

Voi Veera minkä teit!

Surullinen näky. Veera otti sitten ja loppui kesken. Olin jotenkin kuvitellut, että 900 metriä lankaa varmasti riittää, kun ohjeessa lukee kulutuksena 800 jaardia eli jotain 730 metriä. Wetterhofin Veera on kyllä paksumpaa kuin Ornaghi Filati Merino Oro, josta ohjeen huivi on tehty. Harmittaa vietävästi. Pistän toivoni Ravelryyn. Toivottavasti joltain löytyy nöttönen lisää lankaa, ettei tarvitsisi purkaa. :(



Pitäisi kiireesti tikuttaa kamulle sukkia, ettei varpaat palele. Kaikilla, kun ei ole neulojia perheessä. Nappasin lootasta vanhan seiskaveikkakerän ja kokeilin Mash-up socks ohjetta. Olen vähemmän tehnyt sukkia kärjestä aloittaen ja jotain piti kehittää. Lisäsin itse mukaan pienet palmikot, ettei neulominen ole liian tylsää. Tässä ohjeessa ei ole kiiloja lainkaan ja sukka näyttää pikkuisen hassulta, mutta kantapää on ihanan napakka ja istuu hyvin. Toivottavasti istuu myös saajan jalkaan. Baudelairen kantapää oli painajaismainen, liian suuri ja löysä ja kertakaikkisen kamala. Myös pyöreä kärki on tässä ohjeessa kiva tehdä. Nyt kun joku tekisi toisen sukan vielä.

Pitsipuikot

Jaksoin sitten laittaa Vuorelmalle kuitenkin eilen mailia, että olisin kuitenkin ne pitsipuikot halunnut ja tänään tuli heti ne pitsi-Addit ja palautuskuori väärille puikoille. Pitänee huomenna postittaa takaisin päin. Heti täytyi tietysti kokeilla millaiset ne pitsipuikot ovat ja ihastuin. Tavalliset Addit eivät aiheuttaneet mitään kummoista reaktiota. Hyviä ja laadukkaita puikkoja nekin ovat, mutta nämä pitsipuikot ovat ihan omiaan. Hieman liukas Teeteen Elegant tuntui paljon mukavammalta neuloa heti, kun vaihdoin pitsipuikkoihin. Taidan jossain vaiheessa tilata vielä 3,5 ja 4,5 milliset pitsipyöröt, kunhan vain raaskin. Näillä on paaaljon parempi neuloa pitsihuiveja. <3

Aeolian on edistynyt kivasti, vaikka olen rajoittanut sen neulomista, jotta joululahjahuivit edistyisivät. Aeolian on pidemmän aikavälin projekti helmien ja käyttötarkoituksen puutteen vuoksi. Katsellaan tosiaan lopputulosta sitten joskus. Ehkä keväällä. xD

Print O' The Waven suhteen alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Reunus ei tuntunut edistyvän lainkaan, mutta nyt olen miltei puolivälissä, mutta nyt kerä näyttää huvenneen hälyyttävästi. Itku tulee, jos lanka loppuu. Sen kun piti riittää ihan hyvin. Victorian Trellis sen sijaan odottelee reunuksen neulonnan aloitusta edelleen. Hirvittää jo valmiiksi. Itseni pituisessa huivissa, kun reunaa riittää vielä enemmän kuin Printissä. x_x

Gail aka. Nightsongs -huivista vielä kerran

Sain viimein kysyttyä auttaisi kämppis huivin kuvaamisessa ja auttoihan hän. Nyt on kerrankin kivat kuvat huivista. Tausta on karu, mutten kehdannut juoksuttaa mihinkään kauemmas kuvaamista varten. Gailista tuli oikeastaan todella kaunis. Mitenkähän mahdan raaskia huomenna luopua ja luovuttaa Itellan riepoteltavaksi?

En ollut pääteltyäni vielä läheskään niin tyytyväinen kuin nyt. Inhosin huivin keskellä oleviä "suunnattomia" reikiä. Kaipasin kovasti keskisilmukkaa ja langankiertojen rivejä reunoihin, mutta nyt se ei enää paina mieltä. Toista tuskin teen. Projektina en pitänyt, mutta lopputulos on kaunis. Reunakuvion kanssa olin vaipua epätoivoon, kun en aluksi tajunnut kaaviossa piilevää virhettä ja sitten loppui lanka. Onneksi hoksasin virheen ja Talutinilta sain lisää lankaa. Asiat järjestyvät kuten aina. :)

Kokoa tuli reilusti, vaikka juuri pääteltynä huivi tuntui pienehköltä. Pingottaessa loppui matto kesken enkä repinyt kovin paljoa. Toisaalta ei ollut tarkoituskaan tehdä hehtaarin kokoista huivia. Repimällä olisin varmasti saanut kokoa kymmenen tai viisitoista senttiä molempiin suuntiin, mutta pääasia on se, että huivi on suora ja laskeutuu kauniisti. Kamena sopi hyvin tälle mallille hyvin. Sitä tulee puikoille jatkossakin, sillä se on yksi suosikkilangoistani.



Ohje: Gail aka. Nightsongs (pdf)
Koko: noin 250 cm x 100 cm
Lanka: Teetee Kamena 130 grammaa, tumman violetti
Puikot: Pony 4,5 mm 60 cm pyöröt

Suuri kiitos Annalle kuvausavusta! :)



Victorian Trellis ja Print O' The Wave -huivit ovat edistyneet kivasti. Suuri kiitos ohjeista reunan suhteen. Ei olisi äkkiseltään tullut mieleen ottaa sukkapuikkoa. Printin reuna alkoi sujua myös sen takia, että muistin tarkistaa Ravelrysta erratan. Kaavioissa on virhe ja ilmankos en saanut silmukkamääriä täsmäämään mitenkään. :K

Langan väliaikaissijoituspaikka

Joku on ostanut uuden posliinipaljun langoilleen. Langat ja keskeneräiset työt keräävät vähemmän hiuksia ja pölyä astioissa. Ja astia kelpaa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa tarvittaessa. Kätevää. Kultakeramiikan salaattikulhoon majoittui heti pesun ja kuivauksen jälkeen Victorian Trellis -huivi. Huivia on jo puolisen metriä valmiina. Edistyminen on hidasta, mutta varmaa. Kyllä tästä vielä joskus sinne reunaan päästään. Kiitos vinkeistä pitsihuivien reunuksiin. Käyn kohta sukkapuikolla käsiksi Print O' The Waven kimppuun.

Syksyn Knitty on ilmestynyt ja jaksoi jälleen yllättää. Ei olisi tullut mieleenikään aloittaa sukkaa kantapäästä. Olin pudota tuolilta kesken puhelun, kun näin tuon ohjeen. Cookie A on jälleen suonut meille köyhille yhden ihanan sukkaohjeen. Täytyy jossain vaiheessa tuokin testata. Olisipa varaa tilata Cookien sukkakirja ja mallit nettisivuilta...

Huivi

Print O' The Wave Stole -huivi on edistynyt vauhdilla. Välillä mietin olisiko pitänyt ottaa pienemmät puikot, mutta luulen, ettei neulos ole liian löysää. Kuva on kai viikonlopulta, sillä pääsin jo reunan kimppuun. Siihen se sitten tyssäsikin. Ensin en tajunnut ollenkaan miten saan sen oikeinpäin ja samalle puikolle ja sitten silmukkamäärät eivät suostuneet täsmäämään. Reunan kiinnittäminen ei ollutkaan niin helppoa kuin luulin. Keskipaneelin kuviosta pidin. Se oli mieleenjäävä ja kiva. Pitänee hajoitella kuviota jollain muulla langalla ensin.

Huivitehtaalta päivää

Intoni Sommerwind-huivia kohtaan laimeni. Kokeilin Hjertegarniakin, mutta se ei tuntunutkaan yhtä pehmeältä pitsinä kuin kerällä. Addeilla näitä siis. En onneksi innostunut ihan kauheasti Addeista. Hyvä puikot ne ovat, muttei tullut sellaista oloa, etten enää muilla suostu neulomaan. Sukkapuikoista käytän aina Knitpicks Harmonyitani, kun se on mahdollista. En muista käyttäneeni harmaita sukkapuikkoja KnitPicksien oston jälkeen.



Kokeilin Addejani Wetterhoffin Veeraan, mutta 4,5 milliä on liikaa niin ohuelle langalle. Pitsi tuntui vähän turhan paljon kalaverkkoa. Vaihdoin nelimillisiin puikkoihin ja valitsin ohjeeksi Eunnu Jangin Print O' The Wave -huivin(arkistolinkki). Olisin halunnut neuloa jonkun Victorian Lace Today -kirja ohjeista, mutta yhdestä vyyhdistä ei oikein riitä suosikkimalleihini siitä kirjasta. Alpine Knit Scarf with Double Rose Leaf Center Pattern and Diamond Border -huivi oli yksi mahdollisuus, mutten jaksanut keskittyä niin paljon, että molemmilla puolilla tehtävä pitsi olisi onnistunut. Joten tyydyin toiseen kauniiseen, joskaan ei niin vanhaan, malliin. En aio tehdä keskipaneelia kahdessa osassa, sillä en halua huiviin rumaa saumaa keskelle huivia, mutta muuten seurailen ohjetta.

Tajusin Veeraa neuloessani, että olen käyttänyt ohuille huivilangoille liian paksuja puikkoja. Sekä Teeteen Elegant että Grignascon MerinoSilk ovat jääneet parin kokeilun jälkeen marinoitumaan lankapusseihin. Otin myös merinosilkin esiin ja kokeilin kolmen ja kolmen ja puolen millin puikoilla neuloa tilkkua. Päädyin Victorian Lace Todayn suosikkimalliini Large Rectangle in Leaf and Trellis Pattern with Trellis Border, jota jatkossa nimitän Victorian Trellis-huiviksi. Olen jo toista vuotta tuskaillut merinosilkin kanssa. Sen keriminen oli pitkä ja tuskallinen prosessi. Kerimisen kamaluuden jälkeen en ollut muistaakseni kovin innostunut sitä enää neulomaan, eikä se sitten onnistunutkaan. En ole edelleenkään ihan varma onko näin ohuita lankoja tarkoitus neuloa kaksinkertaisena, mutten keksinyt mitään järkevää tapaa saada lankaa kerityksi enää uudestaan niin, että sen voisi kaksinkertaisena neuloa. Neuloin yhden kerran Kaavion A, mutta sitten pudotin vahingossa reunasilmukoita, joita en enää saanut nostettua oikein ja näin jälkeenpäin hoksasin mokanneeni sen. Luulen kuitenkin, että tästä hämähäkinseitistä tulee vielä huivi, vaikka olen sitä pitkään epäillyt. Mutta toisaalta se taisi olla liian paljon (metrejä) liian pian. Minulla oli vyyhdin kerimisestä liian vähän kokemusta.



Minun ei pitäisi mennä mihinkään lanka myyvään kauppaan, edes vahingossa. Lähdin ostamaan syksyn maastoreissuja varten termospullon ja sitten tarttui mukaan ihan vahingossa Novitan Luxus Alpacaa. En olisi uskonut, että alle neljä euroa kerä saa täysalpakkaista lankaa. Luultavasti huivitehtaalla suihkitaan alpakkaa tulevaisuudessa. Olen katsellut Physalis-kaulahuivia(ravelry) sillä silmällä jo pidempään. Sopisikohan siihen vähän ohuempi lanka. Ajattelin jotain näyttävämpää väriä, mutta tuo saa nyt kelvata.

Kiitos paljon kommenteista! Saa laittaa lisää :)

Shoppailijapösilö

Vapaapäivät tulevat kalliiksi. Pitäisi olla töissä mielellään joka päivä, ettei tulisi mentyä shoppailemaan. Tällä kertaa käväisin Maakarissa ja jäin sinne jumiin ukkoskuuron takia. En muistanut ottaa mukaan takkia tai edes sateenvarjoa. Onneksi en kastunut pahasti, enkä saanut raekuuroa niskaani. Maakarista tarttui mukaan yönsininen vyyhti Wetterhoffin Veera -lankaa. Jokin pitsihuivi tulee varmasti tästäkin, kunhan joku vain kerisi vyyhdin puolestani. Vyyhdin kanssa sävy sävyyn on Anttilasta mukaan tarttunut muki. Joku pösilö osti taas uuden mukin. x_x



Purin jälleen kerran huivin alun. Yleensä vaihdan pitsihuivin ohjetta ainakin kerran. Lupasin talvella ystävälleni pitsihuivin, mutta se jotenkin jäi. Aluksi huivista piti tulla Pavonis(pdf), mutten pitänyt mallineuleen neulomisesta. Päätin kokeilla jälleen kerran Gail-huiviohjetta(ravelry). Pari ensimmäistä yritystä on mennyt sen kanssa myttyyn kummallisten reunojen ja keskikohdan vuoksi. Pidän mallineuleesta, mutta kaipaan selkeää keskisilmukkaan ja reunoihin langannostoja sekä selkeämpää ohjetta. Lanka on jälleen kerran Teeteen Kamenaa, johon olen tykästynyt. Toivottavasti huivi valmistuu. Se on edistynyt kivasti.

Ei tuu kesää

En tajua mikä siinä Chalet socksissa on, kun se ei toimi millään langalla. Olin melko varma, että pääsen vihdoin tekemään sellaiset, mutta kuvio ei näytä sukassa yhtään niin nätiltä kuin muiden kuvissa. Olen yrittänyt niitä Regiasta ja vaikka mistä. No sitten ei auttanut muu kuin palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja tehdä Cloverit. Nämä taitavat onnistua. Vaikka Sisu on kovin pörröinen lanka, näyttää näistä tulevan kivat. Varsi näyttää kovin pieneltä, mutta menee kyllä hyvin jalkaa, joten uskon, että mahtuvat äidillekin. Jospa hän nyt sitten uskaltaisi käyttää viimejouluksi tekemiäni 9 to 5 -sukkia. Ovat kuulemma liian hienot käytettäviksi. Huoh. Miksi minä oikein vaivaudun?

Lankoja on viimeaikoina tullut osteltua aivan liikaa, mutta keksin vain lisää syitä uusien lankojen ostoon. Päätin tehdä jouluksi lahjat kummitädilleni ja serkulleni. Siinäpä hyvä syy ostaa sinisiä huivilankoja. Pitänee sännätä heti, kun kiireiltäni ehdin, ostamaan Teeteen Kamenaa ja Elegantia sekä Wetterhofin Veeraa. En ole päässyt näitä kokeilemaan. Mitenkäs se lupaukseni menikään? Ei enää ikinä vyyhtejä. Grignascon Merinosilkki on edelleen kerimättä. Olen kyllä aloittanut, mutta se on niin tuskaisen hidasta ja mietin kaiken aikaa sitä, että toista kilometriä on vielä jäljellä. Mutta huivilankoja ei ole koskaan liikaa, eihän?. Mihin tämä hulluus oikein vie? Onneksi olen ensiviikon niin kiinni opiskelussa, etten ennen perjantaita voi mitenkään ehtiä lankaostoksille. Toivottavasti tulen ennen sitä järkiini.