Hartianlämmitin

Helmikuussa inspiroiduin neulomaan hartianlämmittimen lankavarastossani lojuneesta mohairsekoitteesta. Mohair on varmaan peräisin kirpputorilta. Olen saanut sen siskoltani joskus. Langassa on puolet mohairia, neljännes villaa ja neljännes akryylia. Väri ei ole niin sininen kuin kuvissa, mutta selvä violetti silti. Silmukoita loin 162 ja kuvio on tavallinen fan & feather. Neuloin suoran putken ja lankaa jäi alle metrin. Keeppi lämmittää kivasti hartioita, kun ei kaipaa villatakkia, mutta pikkuisen viluttaa. Olisin ehkä voinut lisätä yhden kuvion, mutta mohairia en ala purkamaan, joten olkoon tuollainen. En ollut ihan varma tuleeko lopputuloksesta käyttökelpoinen, mutta se on yllättävän kiva. Yläreuna lörpöttää, mutta näyttää yleensä aika kivalta.

Projekti: Fan & Feather Lace Cape (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: 120 cm x 48 cm
Lanka: Violetti Pingouin Soft'Hair
Menekkki: 200 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 4 mm 100 cm pyöröpuikot
Fiilis: Hauska ja yllätävän käytännöllinen. 

Harmittaa vietävästi

Eipä tarvitse Cascaden Heritagea ostaa lisää ainakaan käyttösukkiin. Kuukauden (ahkerassa) käytössä on molempien sukkien päkiöihin tullut miltei reikä. Opettelen lähipäivinä parsimaan ja parsin hiutuneisiin kohtiin yli jääneellä langalla paikat ja siirrän nämä sukan pesun jälkeen unisukkaosastolle. Harmittaa vietävästi, mutta näitähän ei tiedä kuin kokeilemalla. Toisaalta olisi ehkä voinut neuloa sukan pohjat ohuemmilla puikoilla, mutta en tiedä olisi se auttanut, sillä jälki ei ole mitenkään erityisen löysää. Märggh!

Uutena projektina puikoille hyppäsi keeppi-hartianlämmitinjuttu mohair-villa-akryylisekoitteesta. Langan olen saanut pikkusiskoltani ja se on varmaan kirpputorilta kotoisin. Väri on ihana ja keinokuidun määrä sopivan vähäinen. Langan nimi on Pingouin Soft'Hair. Paksu mohair-lanka sopii varmasti tällaiseen hyvin ja valmistuu äkkiä ja keventää lankavarastoani 200 grammalla. Malli on ihan vaan suora putki Feather & fan -kuviolla ilman mitään muotoiluja. Katsotaan, mitä tästä tulee.

Valkoista höttöä

Ohje: Fifi 3 (by Sari Åström)
Lanka: Garnstudio DROPS Vivaldi valkoinen 100 grammaa &
Novita Kid Mohair valkoinen pari grammaa
Koko: 240 cm x 105 cm
Puikot: Pony 4,0 mm 80 cm pyöröpuikot

Kuinka kuvataan valkoista höttöä? Sadan kuvan jälkeen luovutin. Minulla ei muutenkaan ole oikein visiota taiteellisiin kuviin, mutta jotain ihan kohtuullista olisi kiva saada. Valkoinen höttö näyttää tyhmältä läheltä ja kaukaa ja joka puolelta. Useimmiten on ihan sama kuvaako oikeaa vai nurjaa puolta. Plääh. Kuvassa on nyt juju, mutta saatte päätellä itse mikä se on. Fifi oli puikoilla pitkään, eikä oikein kiinnostanut, mutta olympialaisten jälkeen päätin, että projekteja on vähennettävä ja tikutin Fifiä pois puikoilta, kunnes vähän puolivälin jälkeen päättelykerroksella lanka yhtäkkiä päätti loppua. Lievästi ilmaistuna ketutti, mutta onneksi on Ravelry ja ihanat räveltäjät. Vähän huudeltuani sain lisää lankaa. Kid mohair oli juuri sopivasti lähellä Vivaldia ja kukaan ei huomaa langan vaihtumista aivan lopussa. Kiitos JossuP!

Pitsihuiveista ja -huivilangoista

Victorian Trellis -huivin tilanne ei ole oikein mieltäylentävä. Innostus projektiin on liki nollassa ja reunusta puuttuu yli 4 metriä. Mielestäni sopiva haaste Ravelympicseihin. Mitä sitä uusia projekteja väkisellä keksimään, kun haasteita löytyy kulhoista ja paljuista, kun vaan vaivautuu katsomaan pöydän alle. Huivilla on kokoa on liikaa ja tarvetta sille ei taida olla, mutta ompahan sitten luksusta, jos ja kun huivi on valmis. Vähän samantyyppinen tilanne on Fifin kanssa. Ei kiinnosta eikä huvita. Kuviota pitäisi Fifiin toistaa enää pari kertaa ja sitten neuloa reunakaavio ja päätellä niin sekin olisi valmis. Onneksi Laminariaan on into päällä. Pääsen suht pian reunakaavioon ja Ravelryn ohjesivulta löytyvät kaaviot antavat ilmeisesti hyvää vinkkiä langan riittävyyteen. Uskon Laminarian valmistuvan aika pian ja pääsevän käyttöön.



Voiko lankavarastojen paisumista jotenkin estää? Miten aloittaa lankalaihdutus tai -lakko, kun tulee jatkuvasti mahdollisuuksia ja tarpeita uusille langoille? Taas menin sortumaan lankaostoksiin, mutta pitihän sitä ostaa, kun halvalla sai ja väri on aivan ihana. Mistä oikeasti saa vitosella käsinvärjätyn liki 800 metrin vyyhdin pitsilankaa? Ei juuri mistään. Ja posti toimitti postilaatikkoon vuorokaudessa langan laatikkoon. Kätevää. Handpaintedyarn.com Lace värissä Hydrangea eli hortensia. Ensivaikutelma oli suttuinen vyyhti, mutta lanka on unelmanpehmeää ja väri on aivan hurmaava. Alotin jo kerimisen, sillä vyyhti ei jotenkin ole ollenkaan houkuttelevannäköinen. Tämän haluaisin saada puikoille, mutta ensin pitäisi melkeinpä saata sekä Fifi että Laminaria pois puikoilta. Projekteja on kesken aivan liikaa. Rick-sukan tosin purin maanantai-iltana, kun tuli illan leffasta jotenkin paha mieli ja se piti johonkin purkaa, että saisin nukuttua. Lanka oli loppumassa joka tapauksessa kesken, joten suurta vahinkoa ei tainnut päästä käymään.

Kyllä se äitikin osaa

Ohje: Icarus Shawl (Miriam L. Felton (The Best of Interweave Knits -kirjasta))
Lanka: Novita Kid Mohair puolukan punainen 165 grammaa
Koko: 260 cm x 110 cm
Puikot: Pony 4,5 mm 80 cm pyöröpuikot

Kävin eilen pikkusiskon kanssa ulkona happihyppelyllä. Sisko kuvasi aikaa sitten valmistuneen Icarus-huivin ja äidin Aquila-huvin. Icarus meni äidille "joululahjaksi" vissiin toissajouluna. Meinasi usko valmistumiseen loppua kokonaan ja äiti neuloi lopusta viimeisiä kerroksia itse ja valmistuihan se lopulta, joskus vuosi sitten. Koko on jotain soputelttaluokkaa. Iso ja karvainen huivi siis. En tiedä oliko tässä mitään järkeä, mutta ainakin pääsin kammolangasta eroon. En voi ymmärtää miten Novitan Kid Mohair on ollut aikanaan lempilankani. Nyt, kun olen neulonut Dropsin Vivaldia, ymmärrän entistäkin paremmin miten surkeaa mohairia se on. Fifiä neuloessa lanka ei itsekseen ole hirttäytynyt kertaakaan itsensä ympäri mahdottomille solmuille eikä ole tarvinnyt leikata nöytää langan ympäriltä. Suorastaan luksusta Novitan mohairien jälkeen.



Äiti innostui hänkin tekemään pitsihuivin. Neuleinnostus on tarttuvaa. Syksyn aikana valmistui Aquila Austermannin Step Classicista. Lankavaihtoehdot olivat vähän hukassa, mutta äiti on valintaansa tyytyväinen ja kahdesta kerästä jäi vain pieni nöttönen jäljelle. Ja hyvältä näyttää.

Wanida

Olohuoneen sohvapöytä joulun aikaan. Joulupukki toi odotetun lahjan, Sock Innovation -kirjan. Cookie A.:n sukkakirjaa olen odottanut koko syksyn. Siskon piti tilata se koulukirjojen ohessa ja antaa minulle syyslomalla, mutta päättikin pantata sitä jouluun asti. Sitten ei auttanut muuta kuin kiemurrella. Jouluaattona en jaksanut enää iltasella aloittaa sukkia, mutta joulupäivänä aloin Suomitietopeliä pelatessani samalla neuloa. Äiti naureskeli, että olin tehokas, kun seurustelin vieraiden kanssa, neuloin sukkaa ja pelasin lautapeliä yhtaikaa. Puikoille pääsi Wanida-sukat ensimmäisenä. Valitsin kirjavalle langalle sopivan kuvion perusteella Wanidan, mutta se ei ollutkaan niin helppo, että soveltuisi hyvin seurusteluneuleeksi. Jouduin purkamaan useamman kerran, että sain kuvion toimimaan. Olisi pitänyt neuloa Fifiä kiltisti.



Sukista on tulossa vähän leveät, joten tein hieman pidemmät kärjet ja anna ne jollekin vähän isompi jalkaiselle. En viitsi alkaa purkamaan ja tiukentamaan käsialaa. Olkoon. Aina löytyy jostain normaalikokoisella jalalla varustettuja ihmisiä. Itselläni, kun on pieni ja siro jalka. Pääsempähän neulomaan lisää sukkia.

Vielä siitä Dropsin Vivaldista. Ihmettelen sitä nöyhdän määrää. Valkeaa hahtuvaa on kauheasti vaatteissa ja sohvassa, kun valkeaa huivia neuloo. Kävin yhden kaverin sohvan nöyhtäämässä Fifin kanssa. Sohvasta sai pyöritellä sormin ihan reippaankokoisen pölykoiran vierailun päätteeksi. Vaatteita saa neulonnan jälkeen putsata teippiharjalla, että kehtaa mennä mihinkään. Toivottavasti nöyhtä ja karvat poistuvat huivista tässä vaiheessa ja lopputulos ei ole niin hankala. Vai onko kirppislanka sittenkään Vivaldia? Alkuperäistä lappua ei ollut mukana, mutta hintalapussa luki Drops Vivaldi. Minulla ei ole ollut mitään syytä epäillä langan nimeä tähän asti. Mutta mitä se sitten voisi olla?

Fifi

Puikoille pääsi ennen joulua Fifi 3 eli niskasta aloitettava Fifi-huivi. Ajattelin harjoitella ohuen mohairin neulomista, ennen kuin edes harkitsen kidsilkin neulomista. Dropsin Vivaldia löysin kaksi kesää kirpputorilta aiemmin puoleentoista euroon. Kaksi pilvenpalaa saivat siskoni ihastumaan lankaan ja huiviinkin. En kertonut, että lanka karvaa aivan kauheasti. Joten taidan päästä huivista eroonkin vielä. Fifi on tuttu ja tylsä kuvio, mutta ainakaan ei tule virheitä, sillä purkaminen olisi tuskallista. Vielä, kun joku neuloisi tämän loppuun ja pingottaisi.

Vaihtopaketti ja kuulumisia

Ravelryn jouluvaihtopaketti saapui ja tuli avatuksi, kun ensin kokeilin, että ei mahdu lentolaukkuun, eikä pääse pakettina kotikotiin jouluksi. Ja kun sisältö ei ollut lahjapaperissa, niin tuli sitten sisältö nähdyksi. Jännitin kovasti paketti viime vuotisen pettymyksen takia kauhunsekaisin tuntein. Onneksi tuli onnistunut paketti. Sain viisi (5!) kerää Dropsin alpakkaa. Keltainen ei ole yhtään minun värini, mutta varmasti löydän jostain uhrin, joka keltaisen päälle ymmärtää. Tumma lila on aivan ihana ja sen varmaan käytän itselleni johonkin asusteeseen. Pitsiä varmaan tulee molemmista väreistä.
Lisäksi oli suklaata ja teetä. Ja Cookie A:n sukkaohje Twisted Flower Sock! Rrrrrakastan Cookie A:n sukkaohjeita ja otan nyt tämän avulla varmaan varaslähdön Cookie A -maniaan, joka iskee varmasti, kun saan jouluaattona käteeni Sock Innovation -kirjan.
Kiitos Paketista!

Neulerintamalla on ollut vähän hiljaista. Koko syksy on oikeastaan mennyt sairastamiseen ja jälkitauti-korvatulehduksen takia saamani antibiootti veti voimat aivan loppuun ja sekoitti päänkin vielä. Tokenin viikko sitten viimein ja nyt on jäljellä enää vain oikean unirytmin hakeminen. Pyykkivuoren purkaminen ja kämpän siivoaminen olivat aikamoinen urakka ja tämän viikon olen paahtanut graduaineistoa kasaan, sillä graduni ehti seisahtua kahdeksi kuukaudeksi kokonaan.

Little Child's Socks valkoisesta Marks&Kattensin Famesta ovat valmiit, mutta päättelemättä. Kuvatuksia tulee sitten, kun minä, kamera ja luonnonvalo olemme yhtaikaa tavattavissa. Voyager Lace -huivi Novitan Luxus Alpacasta on jo ylipuolen välin ja kuvio on syöpynyt muistiin. Kukahan neuloisi loput n+1 kuvionkertausta?

Niiden lisäksi olen neulonut pitsiliiviä Novitan Rose Mohairista resoreita vaille valmiiksi. Projekti on alkanut muistaakseni keväällä ja ajattelin, että sen voisi puristaa jouluksi käyttöön. Sitten voisin ostaa elämäni ensimmäiset paitapuserot. Neuloisikohan äiti lopuista Rose Mohaireista pari liiviä lisää? Kun sain liivin kasaan, tajusin, että olisi ehkä kuitenkin pitänyt etsiä jokin ohje, eikä käyttää vain omaa päätään. Kädentiet ovat liian pitkät. Pitäisi resorit neuloa, jos liivi vaikka paranisi sillä keinolla. Katsotaan miten käy. Purkaminen ei oikein enää tässä vaiheessa ole vaihtoehto. Muut neuleet ovat hautautuneet posliinipaljuihini odottamaan vuoroaan.

Ne toiset kirjavat sukat ja muita WIPpejä

Hain lisäkerän Regia Stretch Coloria ja onneksi Anttilassa muistin, että tarvitsin vielä kerän, sillä jäljellä oli enää kaksi kerää tätä väriä. Olisi ketuttanut kovasti, jos lankaa ei enää olisikaan ollut lisää. Edellisistä sukista jäi yli 20 grammaa ja yhdellä lisäkerällä saan ystävälleni lupaamat sukat tehtyä. Tällä kertaa en ehtinyt etsiä enkä murehtia ohjeen löytämistä lainkaan. Ravelryssa oli puhetta siitä, että Kristelin Sunday Swing Socks -sukat Knittystä ovat kuumin hottia. Sillä on eniten WIPpejä eli meneillään olevia projekteja. En innostunut ohjeesta silloin, kun se ilmestyi, mutta eilen iltasella katsoin ohjeen Ravelry-sivua ja silloin välähti. Ohjehan on aivan loistava kirjavalle langalle ja kuvio on sopivan mielenkiintoinen ollakseen tarpeeksi yksinkertainen kirjavalle langalle. Suosittelen! Vaikka nukkumaanmenoaika tuli ja meni oli ainakin pari kerrosta saatava joustinneuletta neulottua ennen kuin maltoin mennä nukkumaan. Nyt olen jo päässyt kuvioon ja olen vakuuttunut, että sukista tulee hyvät. Toisaalta kuuntelemassani äänikirjassa oli jännittävä kohta meneillään, enkä voinut jättää kesken kappaleen. Täytyy jälleen hehkuttaa Librivoxia. Ajastaan saa ainakin kolminkertaisen hyödyn, kun treenaa englanninkieltään kuuntelemalla kirjallisuuden vanhoja klassikoita ja neuloo samalla.

Gail-huivista loppui lanka reipas viisi kerrosta ennen päättelyä. Kirosin jo purkamista, mutta sitten rohkaistuin ja kyselin Ravelryssa olisiko kenelläkään joutilasta nöttöstä samanväristä Kamenaa. Ilokseni löytyi sopiva nöttönen ja saan ensi viikolla lisää lankaa. Ihanaa, että on kilttejä ihmisiä ja neuleyhteisöjä, joista pyytää apua. Kiitos paljon Talutin!

Puikoilla on ollut jo jonkin aikaa vintage-lankaa. Äitini varastoista sain ottaa itselleni joitain lankoja ja sieltä tuli kaksi vaaleanpunaista kerää Novita Kisa Crepeä (100% villaa 205 metriä 50 grammassa). Jokin muinaismuisto, joka saattaa olla äidinäidin peruja. Olen pitkään suunnitellut kokeilevani Zetor-huivin ohjetta. Viiden ja puolen millin puikoilla tulee varmaan ihan kiva pikkuhuivi(, jolle ei tosin ole mitään tarvetta).

Puikoilla on myös pitsiliivi Novitan Rose Mohairista. Se on selkäpuolelta jo melkein valmis. Enää puuttuu etupuolelta v-aukko ja resorit ja sitten se on valmis. Epäilen, että yksi kerää jää neljästä jopa käyttämättä. Nororaidallisista polvisukista pitänee myöntää, että ne ovat ufoutuneet uunipadanpohjalle. Jouduin purkamaan toista sukkaa ja en ole jaksanut onkia silmukoita takaisin puikoille. Ehkä myöhemmin saan aikaiseksi jatkaa. Kovin pitkäksi aikaa ei niin kalliit langat saisi jäädä ufoutumaan.

Kiitos paljon kommenteista! <3

Kesäflunssa

Tämä pään pehmeneminen johtunee kesäflunssasta. En yleensä sairastele edes joka vuosi saati sitten kesällä, mutta näin pääsi käymään. Lauantaina sorruin Rose Mohairin kesäväreihin Anttilan poistokorista. Mistään Novita-boikotista ei kai kehtaa enää tämän jälkeen puhuakaan. Edellinen pitsiliivi on valmistumassa ja vaikuttaa hyvin pätevältä asulta. Teen ainakin yhden lisää ja ostan paitapuseroita. Syksyllä voin sitten sipsutella yliopistolla siistinnäköisenä. xD

Huivia huivia

Luentoneuleena minulla on tekeillä kellokukka-huivi vaaleansininestä Teeteen Alpakasta. Kuvio on kaunis ja väri sointuu hyvin kuvioon. Enää pitäisi neuloa reunakuviot, päätellä ja pingottaa ja sitten olisi jo ties kuinka mones pitsihuivi. Toivottavasti pikkusisko ihastuu tähän niin löytää tämäkin käyttäjänsä. Huivi buumi saisi vähitellen väistyä. Kokeilen pitsiliivin tekoa inhottavasta, mutta kauniin värisestä Rose Mohairista.

Hyvää joulua!

Hyvää joulua. Neulerintamalle ei ole ehtinyt oikein mitään tapahtua. Äidin 9 to 5 -sukat tulivat valmiiksi. Veljen Gentleman' s Fancy sukka on jo kantapäässä. Kyllä nämä loppiaiseksi valmistuvat. 

Haluaisin jo saada sukat valmiiksi, jotta voisin tätä viime vuotista joululahjaa neulomaan joksikin huiviksi. Pinguin on jotain ranskalaista mohairia, jonka siskoni osti jostain viime jouluksi. En muistanut koko lankaa ennenkuin se tuli joululahjapiiloa etsiessä vastaan.

Alafoss Lopi tuli matkasi luokseni tuliaisina Islannista. Joku pipo on hänen kohtalonsa varmaankin. Ja lopuksi vielä kamelinkarvalangat joihin sorruin lauantaina lankakaupassa.

Purkamista ja kerimistä

Minttumaaria-huivin kanssa on pieniä ongelmia. Tosin, kun päätä särkee, on vaikea tehdä mitään. En ole montaa Minttumaarian kaltaista huivia ennen neulonut ja en osannut hahmottaa keskisilmukan merkitystä, joten joudun purkamaan huivin alun jo toistamiseen. Olen oppinut kakkoskaavion kuvion jo ulkoa, joten uskallan menä luennolle neulomaan tätä. Rose Mohair on yllättävän helposti purkaantuvaa lankaa. Se ei vahingoitu paljoakaan, eikä tee ikäviä solmuja, joita ei voi mitenkään korjata, vaan lanka on pakko katkaista. Kid Mohairia en ikimaailmassa lähtisi purkamaan, mutta tämä Rose Mohair käyttäyy ihan kivasti purettaessa. Juhtuneeko se sitten suuresta tekokuidun määrästä.

Kauhean viikon lopuksi oli pakko ennen ruokaostoksia kipaista Somikkiin ostamaan joku lohtulanka. Pääduin ostamaan ihanan punaliilanväristä ohutta Pirkkalankaa. Aion kokeilla miten se käyttäytyy sukkalankana, mutta jos se ei toimi, niin neulon siitä jonkin huivin, sillä huivina se taitaa olla parhaimmillaan. Vyyhdistä keriminen olikin oma taiteenlajinsa, mutta muuteman tunnin ja useamman animejakson jälkeen lanka on kerällä. Apuna käytin keittiötikkaitani.

Cablenet-sukissa on ongelmana kantapää. Olen jo kahdesti purkanut sen, sillä toisella tavalla tuli liian iso ja toisella liian pieni kantapää. Toista ohjeemukaista kantapäätä en voi tehdä, sillä neulon jostain syystä nurjat kerrokset aina löysemmin ja lopputulos on kammottava. Olen kuitenkin päätänyt saada ne tehtyä, joten ei muuta kuin uutta kantapäätä kehiin.

Ravelry-hulluutta

Aloin eilen kummasti ymmärtämään Facebookiin koukkun jääneitä. Nyt melkein kokonaisen päivän Ravelryssä viettäneenä voin nyt kuvitella, että sellaiseenkin hömppään kuin Facebook voi jäädä koukkuun. Pitää itse muistaakin pysyä erossa mokomasta, ettei käy huonosti. Ravelry on mahtava. Se taitaa syödä kovasti aikaa, mutta on kyllä sen arvoinen. Kamerattomuus harmittaa nyt vielä enemmän kuin aiemmin, mutta siihen on tulossa korjaus. Saan kotoa digikameran, sillä porukat tilasivat uuden paremman digikameran. Sitten saan omalta osaltani täyttää Flickriä neulekuvilla mielin määrin. Ravelryyn pistin muuteman sellaisenkin neuleen joista en ole täällä kuvia näyttänytkään, sillä löysin Lacieni kätköistä muuteman kuvan parin vuoden takaisista neuleista. Ravelryssä olen siis Judiuni.

Pashmina-huivin pingottamisesta oli onneksi iloa. Se lämmitti tänään kummasti paremmin, kun olin onnistunut elvyttämään sen kuohkeutta. Nyt tekee entistä enemmän mieli päästä aloittamaan huivi Rose Mohairista, jota hamstrasin aiemmin syksyllä. Sukat ovat edistyneet kovin hitaasti, sillä opinnot ovat vieneet paljon aikaani. Candy Candy on onneksi edistynyt luennoilla mukavasti. Sen saan varmaan ennen syyslukukauden loppua valmiiksi. Näytin äidilleni Cablenet-sukkien ohjetta ja hän sanoi, etten ikinä saa tuollaisia valmiiksi. No olipa kannustava kommentti. Onneksi saan tuollaisista kommenteista vain lisäpuhtia ja näytän hänelle, että kylläpäs saan.

Kirppisshoppailua

Sorruin jokaviikkoisella kirppiskierroksellani kahteen kerään luonnonvalkeaa Sandnesin Lanettia. Väri on ihanan kermainen .Vyötteistä päätellen langat on ostettu aikaa sitten, mutta ne olivat käyttämättömiä, joten annoin itseni sortua niihin. Tarkoitukseni oli ostaa jotain kivaa sinistä Lanettia Cablenet-sukkiin. En ole varma tulevatko kuviot kovin kauniisti esiin tässäkään langassa, mutta toivon, että näistä tulee nätit. Aion antaa ne siskolleni joululahjaksi.

Mohairi-huiviohjeen löytymisen suhteen olen jo epätoivoinen. Miten vaikeaa voi olla löytää kiva ohje huiviin. Hyvin vaikeaa. Tosin ei mulla ole ollut aikaakaan kauheasti. Toivottavasti ohje tulee jostain vastaan.

Epäilen Baudelaire-sukkien ufoutuvan. Voi kun ei olisi opiskelukiireitä niin ehtisin kivasti neulomaan. Baudelaireissa ei ole muuta vikaa kuin se etten ole jaksanut katsoa miten niiden ohjeessa on kantapää toteutettu.

Taas viikonloppu

Mitenköhän sitä taas viihdyttäisi itseään koko pitkän viikonlopun? Viikolla kaipaan aina viikonloppua ja vapaa-aikaa, mutta viikonloppuna kaipaan arkikäiväin kiireitä. Nyt ei ole edes kaupat auki lauantaina. Käväisin luentojen jälkeen keskustassa hiippailemassa. Olin vähällä ostaa wokkipannun, mutta jätin kannettomuuden takia sen vielä kauppaan. Pitänee vielä kierrellä sen pannun perässä.
Anttilassa harmittelin Rose Mohairin huonoa värikarttaa. Voisin äidille tehdä huivin joululahjaksi, mutten oikein keksi mikä olisi hänelle sopiva väri. En haluaisi loukata häntä huonolla värivalinnalla. Ehkä judun uskaltautumaan ihan lankakauppaan ostamaan ihan Kitten Mohairia. Ostoslista onkin jo venynyt aika pitkäksi. Haluaisin kovasti kokeilla alpakkalankaa, mutta mitä ihmettä Teeteen Alpakasta voisi tehdä.
Clessidrat tulivat eilen alkuillasta valmiiksi ja tein välipalaksi lohtulangaksi ostamastani luumunvärisestä Ainosta Calorimetryn. Se valmistuikin ennätysajassa. Aloitin kahdeksan maissa mallitilkulla ja päättelin juuri ennen yhtätoista viimeisen silmukan. Aamulla päättelin langat ja kiinnitin äidiltäni saaman hevosnapin siihen. Pistinkin luennoille lähtiessäni Calorimetryn päähäni.
Kun laitoin Aino-kerän loput jämälanka koriin ja hoksasin korissa olevan samaa lankaa jostain piposta jäänyt kerän loppu. Vertasin värejä ja totesin, että ne ovat hyvin samanlaiset, joten nyt olisi melkein koko kerällinen luumunväristä Ainoa. Mitähän sitten keksisin tehdä. En haluaisi tehdä toista Calorimetryä tai pipoa. 
Pitäisi keksiä mitä nyt tekisi seuraavaksi tv-neuleena.  Candy Candyksi nimeämäni kaulaliina pinkistä Nalle Colorista on liian tylsä tv-neuleeksi, mutta ihanteellinen luentoneule. Olen jo yhden 150 gramman kerän käyttänyt siihen, joten nyt kannattaisi varmaan leikata hapsulangat, mutta ei yhtään huvita. Pitänee varmaan etsiä Rose Mohairiin sopiva ohje ja alkaa tuhota sitä repsahdusta. 300 grammaa vaaleanpunaista hyppäsi mitään kyselemättä koriin aiemmin syksyllä Anttilasta. Lukeekohan tätä blogia kukaan, kun ei ole mitään kommentteja.