Siinä vapun tienoolla valmistui elämäni ensimmäinen konttineuleprojekti ja tässä on kyllä konttineuletta kerrakseen. Tällainen muhkean kokoinen huivi ei ollut järin ajankohtainen silloin ja projekti unohtui kuvata ja raportoida.
Pidin kovasti konttineuleesta. Se oli kätevän aivotonta neulottavaa, kun pääsin vauhtiin ja rytmiin. En viime keväänä kaivannut haasteita. Huivimalli on hyvin yksinkertainen; vain konttineuletta edestakaisin hamaan loppuun asti. Langaksi valitsin miltei umpimähkään Dropsin Big Delightin. En muistaakseni ollut edes hipelöinyt tätä lankaa etukäteen. Värit tilasin melko sokkona ja ensimmäinen tilaus menikin mönkään. Jouduin tilaamaan toisen satsin. Jostain merkillisestä syystä olen viime vuonna neulonut paksumpia lankoja kuin koskaan. Muistan muutama vuosi sitten harkinneeni ihan tosissani kannattaako hankkia nelimillisiä puikkoja, kun niin paksuja tarvitsee hyvin harvoin. Se oli pitsilankavaihetta se.
Projekti: Lana Grossa Meilenweit Merino Socks
(Ravelry) Ohje: Omasta päästä Koko: noin 36 Lanka: Lana Grossa Meilenweit Merino Menekki: noin 80 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Olen viime kesän jälkeen täydentänyt sukkavarantoani kaksilla uusilla sukilla, joita en ole vielä esitellyt tai käyttänyt. Toiset ovat nämä Lana Grossan Meilenweit Merinosta neulomani sukat. Nämä ovat aivan perussukat omasta päästä ilman ohjetta. Ranskalainen kantapää ja nauhakavennuskärki. Nämä on niin nähty. Lanka on uusi tuttavuus. En ole sukkia käyttänyt, joten en osaa sanoa, miten se kestää, mutta toivon, että nämä kestävät hyvin. Ainakin neuloessa Meilenweit Merino oli oikein mukava lanka. Väritys on minulle outo, mutta aiheutti lankakaupassa pakko saada -kohtauksen.
Projekti: Regia Garden Effects Socks 4 (Ravelry) Ohje: Omasta päästä Koko: noin 36 Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects Lana Grossa Meilenweit Merino Menekki: noin 80 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Ja sitten sarjassamme neljännet Regia Flower Garden -langasta neulomani sukat. Tomaattikantapää ja sädekavennuskärki. Tuttua kauraa jo pitkältä ajalta. Lanka loppui kesken ja paikkasin sitä kärjessä, edellisten sukkien jämällä. Ainakin erottuvat edellisestä parista. Tämä on sitä ostan kolme ja neulon kaksi paria sukkia sarjaa. Minulla on tätä lankaa kolmannessa värissä vielä kahteen pariin, joten tähänkin palaan vielä.
Vaihteeksi jotain valmista ja suurkiitos siitä Minnalle, joka lähetti lisää lankaa, että sain toisenkin sukan valmiiksi. Olisin varmasti päätellyt sukat jollain muulla sukkalangalla, jos ystävällinen lukija ei olisi tarjonnut samaa lankaa, sillä kahdet sukat tästä väristä neulottuani en ole innostunut ostamaan samaa väriä lisää. Sitä ei tietysti mainita, että minulla on kolmiin sukkiin tätä samaa Regian Garden Effectsiä kahdessa eri värissä. Yhdet Blue Thyme -sukat olen jo tehnyt ja Lupine Color -kerät ovat iskemättömiä. Nöttösen värierä on tietysti eri ja vaaleanpunainen selvästi hempeämpää kuin muussa sukassa, mutta minua se ei haittaa yhtään. Näin räikeiden sukkien ei tarvitse olla täsmälleen samanlaiset.
Sukat ovat sitä samaa omasta päästä sarjaa kuin monet edeltäjänsä, mutta tällä kertaa lopetin joustinneuleen vaiheittain. Ajattelin, että se voisi olla hauska efekti, mutta lanka on valitettavasti niin kirjavaa, ettei se näy mihinkään. Jossain semisolidissa langassa voisi olla hauska kokeilla tätä samaa, sillä se kyllä miellyttää silmääni. Kantapää on tavallinen ranskalainen, mutta kantalapun tein tavallisesta poiketen nostamalla eri silmukat kuin edellisellä kerroksella. Suomeksikin sillä varmaan on jokin nimi, mutta englanniksi se tunnetaan Eye of Partridge -kantalappuna. Nostetut silmukat eivät ole jonoissa, vaan lomittain. Kärki on muuten sädekavennus, mutta neuloin kavennukset joka toisella kavennuskerroksella ylivetokavennuksena ja joka toisella oikein yhteen, jolloin kavennusket eivät kierrä, vaan pysyvät paikallaan puikon keskellä ja lopussa. Sukista on isompi kuva tässä, jos näistä pienistä on vaikea nähdä, mitä tarkoitan. Minulla on Ravelryssa kaikista kuvista isommat versiot kuin blogissa. Näissä huomasin, että kyllä objektiivilla on iso merkitys kuvia ottaessa. Kittiputkella tulee aika suttua, joten taidan vaihtaa 22 millisen pannukakun takaisin seuraavia kuvia varten.
Projekti: Regia Flower Garden Socks (Ravelry) Ohje: Omasta päästä Koko: noin 36 Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects Menekki: noin 80 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Niinkin yksinkertaisen asian kuin perussukan voi ryssiä. Yritin neuloa mahdollisimman nopeasti, ettei lanka ehtisi loppumaan, mutta valitettavasti se ei auttanut. Kummallinen juttu. Kuten olen varmaan lukemattomia kertoja maininnut ostan yleensä kolme 50 gramman kerää sukkalankaa, jotta saan kahdet sukat itselleni. Ikinä ei ole lanka loppunut kesken. Yleensä jäljelle jää noin 10 gramman nöttönen. Tosin kerta se on ensimmäinenkin. Jos jollain on nöttönen Regia Design Line Garden Effects'iä värissä 3303 Flower Garden olisin avusta kiitollinen. Sähköposti ja Ravelryn yv-laatikko kuuntelevat.
Älä siirrä huomiseen, minkä voit tehdä tänään, sillä äkkiä huomaat, että on mennyt monta viikkoa kuukautta. Sitten meitit, että miksi se blogi on aina vaan päivittämättä, kun minähän jo silloin elokuussa ajattelin, että huomenna sen päivitän. Toisaalta olin kokopäivätyössä ja luin ainakin 78 kirjaa viime vuoden aikana, millä voi olla jotain tekemistä blogin hiljaisuuden kanssa. Neulemojo on kateissa ja yritin ilmeisesti kehrätä kuituja, joihin ei taidot tahtoneet oikein riitää. Sellaista elämä on. Syksyn aikana neuloin kolme paria sukkia ja vähän villatakkia.
Projekti: Regia Garden Effects Socks (Ravelry) Ohje: Oma perussukka Koko: 36 Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects Menekki: noin 70 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Viimeisin sukkapari on marraskuulta, enkä enää muista näistäkään mitään. Nämä ovat perussukkaa omasta päästä. Kantapää näyttäisi olevan ranskalainen ja lanka on tuttua ja turvallista Regiaa. Terä voisi olla pari kerrosta pidempi, mutta kyllä nämä jalkaan mahtuvat. Ensimmäisessä kerässä oli yksi solmu, joka oli hyvin mielenkiintoisessa paikassa, nimittäin reilun vaaksan verran ennen kerän loppua eli kerän päällä olevassa päässä heti alussa. Mitä ideaa on laittaa solmu ja sen jälkeen alle 25 senttiä lankaa?
Projekti: Regia Garden Effects Socks 2 (Ravelry) Ohje: Oma perussukka Koko: 36 Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects Menekki: noin 70 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Hyvin pitkälti sama tarina kuin edellisissä sukissa. Lankakin on samaa sarjaa, mutta eri värissä. Kaikkiin näihin päättelin langanpäät tänään kuvia varten ja nyt vasta pääsen näitä näyttämään. Vähän syksyllä harmitti, kun en uusia sukkia voinut käyttää, kun kuvat olivat aina vaan ottamatta ja enhän minä voinut käyttää sukkia ennen kuin olen ne esitellyt. Viime talvena kävi kahdelle villatakille niin, että ne jäivät kuvaamatta ja niinhän ne ovat edelleenkin näyttämättä.
Projekti: Mini Raggen Socks (Ravelry)
Ohje: Oma perussukka
Koko: 36
Lanka: Viking of Norway Mini Raggen
Menekki: noin 80 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Mini Raggen oli minulle uusi lankatuttavuus ja aika kivalta vaikutti. Kestävyyttä muistaakseni kehuttiin lankakaupassa. Saa nähdä, miten kestää. Jatkossa ehkä tulee vähän usemmin päivityksiä sillä sain juuri uuden lelun, jossa on kaikkia kivoja ominaisuuksia, joita en osaa käyttää ja siihen saa kaikenlaisia hienoja varusteita ja lisäosia, joita en ole vielä hankkinut. Aurinkokin nousi jo sen verran horisontin yläpuolelle, että se saattaa kohta tunturin takaa jopa näkyä. Sitä odotellessa...
Sain vaihteeksi valmiiksi sukat. Voi miten yllättävää. Jälleen omasta päästä, jotenkin ei nyt monimutkaiset kuviot nappaa. Kirjoitin ystävälleni ohjeen, jotta hän pääsisi alkuun sukkien neulomisessa. Yksityiskohdaksi lisäsin ulkosyrjiin palmikot, jotta joustinneulesukissa olisi jotain mielenkiintoa. Kantalappu ei ole tavallinen vahvistettu, vaan oikealla puolella joka toinen silmukka on neulottu nurin oikealla puolella. Ystäväni teki sellaisen "virheen" jaa minusta kantalappu oli niin sievä, että tein omiinikiin samanlaisen. Muuten sukat ovat aivan peruskauraa ranskalaisine kantapäineen ja nauhakavennuksineen
Projekti: Annan palmikkosukat (Ravelry) Ohje: Oma peruspalmikkosukkamalli Koko: 37 Lanka: Raidallinen Regia Design Line Ombre Stripe Menekkki: noin 70 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot Fiilis: Hitsi, kun tuli vääränkokoiset.
Lanka on Regian itseraidoittuvaa Design Line Ombre Stripe -sukkalankaa värissä Chilli Pepper. Vaikka yleensä vierastan oranssia, niin tässä langassa oranssi on kivasti tasapainossa punaisen, pinkin, liilan ja viininpunaisen kanssa, eikä hyökkää päälle niin pahasti. Muuten Regia on tuttua ja turvallista saksalaista laatua. Olisimpa ostanut vähän enemmän tätä lankaa.
Sukista tuli jostain syystä hiukan liian suuret. En tiedä mitä oikein hölmöilin, sillä purkasin jo kerran vääränmittaisen kärjen ja lyhensin, mutta silti jäi ainakin sentin verran ylimääräistä. Enää en jaksa purkaa, kun olen kärjenkin silmukoinut umpeen.
Täällä on edelleen hellettä. Lämpötila on vaan kohonnut aiemmasta. Nyt on sellaiset reilut 30 astetta varjossa. Tuuli käy tuntureiden välissä vähän heikosti, joten siitäkään ei ole kauheasti apua. Aurinko porottaa armottomasti niin, että Tenossa alkaa olla normaali heinäkuun lämpötila. Kesä on tuonut myös hyttyset ennätysaikaisin. Ne löysivät minutkin jokirannasta melkein heti. Kymmenet itikat haittaavat sukkien kuvaamista enemmän kuin arvaisikaan.
Aloitin nämä sukat jo kesällä, mutta jotenkin onnistuin sössimään kantapään niin, että projekti unohtui pitkiksi ajoiksi. Olin kuitenkin päättänyt neuloa tästä raidallisesta Regiasta Skew-sukat, sillä ajattelin sen sopivan malliin kivasti. Havemmin neulon uudestaan samoja ohjeita, mutta Skew on sen verran mielenkiintoinen, että näitä neuloo varmasti useammat kuka tahansa. Aloitin uudestaan suomenkielisellä ohjeella, jonka latasin Ravelrysta, mutten ymmärtänyt siitä puoliakaan. Outoja lyhenteitä oli liikaa. Englanniksi on niin paljon helpompi ymmärtää neuleohjeita, sillä lyhenteet ja fraasit ovat niin paljon vakiintuneempia kuin suomeksi. Kummallisinta vaikeuksissani on se, että neuloin Vancouverin olympialaisten aikaan yhdet sukat samalla mallilla. Enkä muista, että minulla olisi silloin ollut mitään vaikeuksia.
Projekti: Skew II (Ravelry) Ohje: Skew by Lana Holden (Knitty, Winter 2009) Koko: 36 Lanka: Regia Design Line Jazz Color by Erika Knight Viininpunainen Hjertegarn Sock 4 Menekkki: noin 70 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot Brittany Birch 2,25 mm 12,7 cm sukkapuikot Fiilis: Pakko neuloa kolmannet jossain vaiheessa.
Lanka on Regian Design Line Jazz Coloria, jonka värit on suunnitellut Erika Knight. Nämä ovat jo kolmannet sukat tästä samasta langasta ja lanka loppui juuri ennen resoria, joten jouduin arpomaan jämälankapussista jotain sukkalankaa joustinneuleeseen. Onneksi neuloin molempia sukkia yhtaikaa ja lanka loppui molemmista sukista yhtaikaa. En ole ihan varma sopiiko tuo viininpunainen yhtään, mutta olkoon nyt ainakin toistaiseksi. Ongelmana oli se, että Regian tummin violetti näyttää ruskealta, jos sen rinnalle asettaa jonkun kivan violetin. Hankalaa.
Ainoa asia, joka jäi harmittamaan langan loppumisen ohella on se, että katkaisin puikon toista sukkaa neuloessani. Neuloin, ehkä hieman järjenvastaisesti, toisen sukan Brittany-merkkisillä koivupuikoilla, jotka tilasin Jenkeistä joskus viime kesänä muistaakseni. Viisituumainen Brittany ei oikein kestänyt kolmen silmukan yhteen neulomista. Puikoissa on kovin tylpät kärjet. Eivätkä ne muutenkaan ole suosikkini, mutta silti harmittaa, sillä en ole vielä koskaan aiemmin katkaissut puikkoa. Toisaalta 2,25 mm umpipuinen puikko on niin ohut, ettei sellaiselta oikein voi lujuutta vaatia. Pitäydyn jatkossakin KnitPron Symfonie -liimapuupuikoissa, sillä ne kestävät kieroutumatta ja katkeamatta tiukkaa käsialaani. Oman settini ostin jouluksi 2008 KnitPicks Harmony -nimellä ja ne ovat olleet siitä lähtien ahkerassa käytössä. Yksi puikko on kadonnut, mutta muut 35 kappaletta ovat ehjiä. Se on puupuikolta melkoisen hyvä suoritus.
Skew-sukkien rakenne on perin erikoinen. Sukat ovat tuollaiset hassut suikaleet, mutta istuvat jalkaan kuin sukka. Malli on anatomisesti hyvin pitkältä jalan muotoinen. Sellainen vika mallissa on, että kokoon vaikuttaa eniten langan paksuus. Sukista tulee ohuesta sukkalangasta melko kapeat ja sukat venyvätkin hieman liikaa jaloissani, mutta uskon, että lanka mukautuu. Jos neuloisin nämä yhtään leveämpi jalkaiselle ihmiselle, niin valitsisin paksumman langan. Toisaalta minulle on tiukka käsiala ja sukat ovat melko tiivistä neulosta.
Lopuksi maisemakuva,sillä karistin kaupungin pölyt jaloistani viikolla. Täällä Lapissa on niin karun kaunista.
Olen minä neulonutkin, vaikka kehrääminen on ollut enemmän mieleni päällä, mikä tietysti johtuu pitkästä tauosta. Olen neulonut sukan, mutta vain yhden ja siinäkin on hölmö virhe, mutta olkoon.
Sukka on tietysti Cusp Cookie A.:n kirjasta Knit.Sock.Love. Onneksi virhettä ei näe, jos ei tiedä.
Aloitin toisen d-vitamiinin silkkilangasta, vaikka edellinenkin on kuvaamatta ja blogaamatta. Tuhma neuloja.
Tiedossa on pitkä tauko lankakauppojen kiertelyyn, joten täydensin varastoani sillä suunnilleen ainoalla asialla, jota sieltä puutuu eli pätkärääkätyllä sukkalangalla. Neuloin syksyn ja talven innoissani sukkia ja pätkärääkättyihin pääsi syntymään vaje. Kuvittelin varmaan taas, etten tarvitse tarvitse mihinkään pätkärääkättyä sukkalankaa. Se on jokin lankasnobiusoire, josta haluaisin päästä eroon. Pätkärääkätyistä sukkalangoista neulon perussukkia, joita käytän kengissä, sillä minusta ei ole laittamaan pitsisukkaa kenkään. En vain kertakaikkisesti raaski murjoa niitä kenkissä. Onneksi on saksalaiset sukkalankainsinöörit ja heidän laadukkaat tuotteensa. Trekking XXL:ä en ole koskaan kokeillut, mutta olen kuullut paljon hyvää siitä ja Regia on tietysti tuttua ja turvallista. Olisin ostanut Fabelia, mutta kun lempilankakauppaani ei enää ole niin on tyydyttävä näihin.
Mikä siinä onkin, että kun lupaa palata pian blogin pariin niin ei vahingossakaan tule kirjoitettua yhtään tekstiä? Vetoan jouluun ja sen aiheuttamaan kiireisyyteen. Olen leivistä lähtien leiponut kaiken alusta asti itse. Sen seitsemän sorttia ja vähän enemmänkin olen tehnyt ja vielä on joulupulla leipomatta. Onneksi nyt tässä kalkkunanpaiston lomassa on hyvä hetki viimein hengähtää ja blogata vähän. Joulu on jo oven takana ja meininki kuin maailmanlopun edellä. Onneksi jouluneuleista ei puutu enää kuin yksi sukan kärki. Kannatti aloittaa toukokuussa, sillä nyt olen nauttinut stressittömästä joulusta. ;-)
Neuloin yhdet perussukat itselleni ihan muiden juttujen välissä. Näissä ei ole mitään ihmeellistä. Aloitin tavallisella tavallani varresta 64 silmukalla ja neuloin reilusti joustinneuletta ja sitten sileää. Kantapää on näissä ranskalainen ja kärki sellainen tavallinen. Olen lopettanut melkein kokonaan kaupan puuvillasukkien käytön ja tarvitsen perussukkia paljon, sillä käytän niitä kengissä ja muutenkin ne likaantuvat aika vauhdikkaasti. Olen niin nuuka, että sipsuttelen vain sievästi matoilla kauniilla pitsisukillani. Toisaalta olen myös nauttinut kovasti sileästä neuleestä viime aikoina. Niin nurinkuriselta kun se tuntuukin.
Projekti: Regia Jazz Color Socks (Ravelry) Ohje: Perussukkaa omasta päästä Koko: 36 Langat: Pätkärääkätty Regia Design Line Jazz Color by Erika Knight Menekkki: 64 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot Fiilis: Oho. Tein sukat melkein vahingossa
Lanka on tuttua ja turvallista Regiaa vaihteeksi pätkärääkättynä. Perus-Regia kestää ja pysyy siistinä pitkään. Kyllä ne saksalaiset sukkalankainsinöörit osaavat asiansa. Väri oli tietokoneen ruudulla paljon viehättävämpi kuin oikeasti, mutta kyllähän tämä ihan sievä on. Harmi, etteivät raidat osuneet täydellisesti. Epäilen, että se oikea silmukkaluku on 60, mutta sillä silmukkamäärällä sukka olisi minulle epämukavan kapea. En halua venyttää kauheasti sukkiani, sillä en usko, että liian pieni sukka kestää kunnolla käyttöä.
Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni, sillä tuskin ehdin ja jaksan enää ennen joulua kuvata villatakkejani. Nyt ihmettelemään onnistuiko ensimmäinen paistamani kokonainen kalkkuna...
Joskus projektit eivät tahdo ottaa millään onnistuakseen, mutta onneksi en luovuta kovin helpolla. Näin Ravelryssa Knitikan Hiiumaa Mismatched Mates -sukat ja innostuin kovasti ajatuksesta "eriparisukista". Tietenkin sukat pitää aloittaa heti, vaikkei jämälankojen yhteensopivuudesta voi keinovalossa kunnollisia yhdistelmiä valitakaan. Kuten arvata saattaa, ensimmäinen aloitus meni heti seuraavana aamuna purkuun. Totesin, ettei jämälangoistani tule mitenkään sopivaa yhdistelmää sukkiin, joten päätin vähän huijata. En tarvitse sataa grammaa lankaa sukkapariin, joten parin kymmenen gramman varastaminen täydestä kerästä ei millään tavalla uhkaa tulevaisuuden sukkaparia. Nämä sukat ovat siis pääasiassa feikkijämälankaa.
Valitisn jämälangoistani tummanviolettia Austemannin Stepiä ja valitsin täysistä keristäni sille kaveriksi vaaleanvioletin Opalin sukkalangan ja neuloin Hiiumaa Mismatched Mates -ohjeen mukaan itselleni sukan. Olin jo aikeissa päätellä langanpäät, kun jouduin myöntämään itselleni, ettei sillä sukalla ollut tulevaisuutta. Ohjeenmukainen 72 silmukkaa on pienille jaloilleni liikaa, eikä sellainen sukka istu napakasti. Ohjeessa on perinteinen hollantilainenkantapää, joka istuu jalkaani oikealla silmukkamäärälläkin varsin heikosti. Kärkikavennuksena ohjeessa on sädekavennus, joka on pitkä ja kapea, mikä istuu jalkaani yhtä huonosti kuin hollantilainen kantapää. Lopputulos oli siis sanalla sanoen katastrofi ja tietenkin olin katkaissut langat ennen kuin kykenin tämän itselleni tunnustamaan.
Projekti: Hiiumaa Mismatched Inspired Socks (Ravelry) Ohje: Gusset Heel Basic Socks by Wendy D. Johnson (Socks from the Toe Up) Inspiraatio: Hiiumaa Mismatched Mates by Nancy Bush (Knitting on the Road) Koko: 36 Langat: Vaaleanliila Regia Uni Solid 4-ply 25 grammaa Vaaleanvioletti Zwerger Garn Opal Uni Solid 4 ply 18 grammaa Tummanvioletti Austermann Step Classic 25 grammaa Menekkki: 68 grammaa Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot Fiilis: Olikohan tämä kaiken vaivan arvoista?
Onneksi en lannistu vähästä. Päätin neuloa sukat kärjestä aloittaen, jotta saatoin käyttää langan loppuun, sillä en halunnut enää pätkäistä lisää lankaa Opal-kerästä. Malliksi valitsin tuttua ja turvallista, sillä en halunnut toista kertaa vääränmallista sukkaa. Wendy Johnsonin Gusset heel istuu jalkaani ja on ihailtavan yksinkertainen neuloa. Aloitin 2 x12 silmukalla Judy's magic cast on metodilla ja lisäsin joka toisella kerroksella silmukoita 64 silmukkaan asti, sillä se sopii parhaiten minun jalalleni. Parin yrityksen jälkeen sain oikean mittaisen kärjen ja kantapään oikeaan kohtaan. Lisäksi sain kantapään luontevasti neulottua haluamallani värillä. Varsi jäi tosin vähän lyhyemmäksi kuin olin toivonut. Kärjestä aloitetuissa sukissa pitää minusta olla pidempi resori, jotta se vetää tarpeeksi kasaan. Syytä siihen en tiedä.
Sitten se toinen sukka. Yhtäkkiä mikään olemassa olevista yksivärisistä sukkalangoistani ei sopinut Opalin ja Stepin seuraksi, joten jouduin taas pohtimaan tuleeko tästä projektista sittenkään sukkia. Lopulta päädyin ostamaan kaksi kerää vaaleanliilaa Regiaa, jotta sain toisenkin sukan puikoille. Alkuperäisestä ohjeesta jäi jäljelle vain raidoitus ja senkin muutin tähän toiseen sukkaan. Halusin hiukan enemmän raitoja kuin ohjeessa, joten jätin vain kolmen raidan ryhmät pois toisesta sukasta. Kokeilin myös spiraaliraitoja eli siirsin värin vaihtumiskohtaa joka raidassa yhden silmukan vasemmalle, jotta ne eivät muodostaisi kiristävää rantua sukanpohjaan ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Värinvaihtokohdat ovat lähes huomaamattomat. Lopuksi minulla oli vielä hieman Stepiä jäljellä joten neuloin varteen paksumman raidan molempiin sukkiin ja sain mieleiseni pituuden varteen. Päättelin tietysti Jeny's suprisingly strechy bind off -metodilla.
Vaikeaa oli, mutta onneksi lopputulos miellyttää. Jos olisin tiennyt, miten pahasti vastatuuleen piti luovia, olisin varmaan jättänyt koko projektin aloittamatta. Neuloin varmasti kaksi kertaa niin paljon silmukoita kuin lopullisissa sukissa on. Pingotin sukat ja muistin taas, miksi en ole erityisemmin pitänyt sukkien pingottamisesta. Joudun kastelemaan ja rypyttämään resorin uudelleen, jotta se vetäisi kasaan, mutta toisaalta pingoitetut sukat ovat niin sieviä ja laskeutuvat ihanasti.
Marjatanalppiruusu (Rhododendron Tigerstedtii-ryhmä) 'St. Michel' eli tuttavallisemmin Mikkeli.
Neuloja keskittyy lomailuun ja kesän riemuihin eli olennaiseen. Neuleet edistyvät hitaanlaisesti. Yksi myssy on pingotuksessa ja se pitäisi kuvata. Puttaalta tilaamani sukkalangat saapuivat lomailukohteeseen onnellisesti ja aloitin Skew-sukat. Hairahduin ostamaan kesän puuvillalankaa paikallisen lankakaupan alekorista. Muuten ei ole mitän raportoitavaa.
Sain alkuviikolla kirjomisesta inspiraation kokeilla taas parsimista. En ole koskaan ennen kärsinyt moisesta inspiksestä, mutta kaikkea sitä ehtiikin kokemaan. Ensin kokeilin kokonaan puhki menneitä Monkey-sukkiani parsia. Se ei ollut järin helppoa, kun jäljellä ei ollut mitään silmukoista. Ensimmäinen sukka näyttää siltä, etten yhtään tiennyt, mitä olin tekemässä ja toisessa ei onneksi suurta reikää ollutkaan. Nauravan lampaan Juulibugia ei ollut tarpeeksi jäljellä, enkä ole oikein vakuuttunut sen kestävyydestä, joten parsin Step-jämillä. Sukkiin tuli reiät reilussa kuukaudesssa, mikä minusta on kohtuuton aika. Sukat olivat syksystä asti häpeämässä, enkä ollut varma haluanko edes niitä parsia. Toivottavati nämä saavat nyt edes vähän lisää käyttöikää. En varmasti olisi näitä parsinut, ellei lanka olisi kaunista käsin värjättyä.
Parsin myös Skew-sukkani. Nämä sentään kestivät yli puoli toista vuotta käyttöä ennen kuin hiutuivat päkiän ulkosyrjästä pelkälle nylonille. Nämäkin olivat puolisen vuotta häpeämässä. Nämä varmasti kestävät vielä jonkun vuoden käyttöä ja parsintalankaakin on vielä hieman jäljellä. Regialla osaavat tehdä sukkalankaa, joka ei hetkessä kulu puhki. Näissä jäljittelin silmukoita, joka on oikeastaan aika hauska tekniikka ja melkein kuin kirjomista. Täytyy kokeilla vaikka Hexipuffin koristelua silmukoita jäljittelemällä. Ilmeisesti erikoisesta rakenteesta johtuen hiutumat tulivat outoihin kohtiin, sillä yleensä sukkani reikiintyvät keskeltä päkiää ja kantapään alta. Ehkä kävelen väärin, kun sukkani kuluvat vauhdilla. Haluaisin tehdä toiset Skew't, mutten ole löytänyt sitä Oikeaa lankaa. Regia Jazz Color värissä Flamenco Sketches on Oulusta loppunut, enkä ole raaskinut netistä tilata, kun tarvitsisin vain kolme kerää ja herkästi tulisi tilattua jotain ihan turhaa lankavaraston täytettä.
Lopuksi kuva parsimattomista sukista. Heitin vähän käytössä olleet Ambrosia-sukkani pyykkikoneeseen. Tarkastin pohjat ennen pesua ja olin hyvin järkyttynyt, kun sukkia kuivumaan ripustaessani havaitsin, ettei Vikingin Vilma kestänyt konepesua. Konetta en syytä, sillä Skew't olivat hiutuneina samassa pesussa, eikä niille tapahtunut mitään. Olin hieman kahden vaiheilla Skew'n pesemisestä, mutten halunnut parsia likaisia sukkia. Vilmaan olen kovin pettynyt. Sukat eivät olleet havaittavasti ohentuneet pohjista ja tuolla tavalla kuitenkin aukesivat pesussa. Nämä menevät häpeämään vaatehuoneeseen seuraavaa parsintainspiraatiota odottelemaan. En ole varma, tuleeko näitä koskaan parsittua, mutta pidän harkinta-aikaa poisheittämisen suhteen, etten katuisi myöhemmin.
Kuulin, että jonkun ei pitänyt ostaa lankaa tässä kuussa. Joku se oli, mutten muista kuka. Minä en varmaan ollut se, sillä minä olen ostanut lankaa. Kuvasta puuttuu violetti kerä Cataniaa, joka on jo uudella koukkuamiskoukulla. Catanioista tulee tiskirättejä ja loput ovat sukkalankoja. Neuleunelmissa oli ilmaiset postikulut viime viikolla ja tilasin kaksi kerää edullista Schoppel-Wollen Admiralia kokeiluun. Pinkki olikin kovin vadelmainen, mutta violetti on aivan ihana väri. Harvoin näkee niin kaunista tummaa violettia. Tätä lankaa en ole koskaan neulonut. Regioista tulee ainakin yhdet joululahjasukat. Väri on tummempi ja viininpunaisempi luonnossa.
Lankojen lisäksi tein puikkosijoituksen. Tarvitsin koukkuamiskoukun, jossa on kaapeli, joten päätin sijoittaa KnitPro settiin ja irtopääkoukkuihin. Ostin siis aloituspakkauksen irtopääsysteemejä ja koukkupäitä. Minulla ei ole viisi ja kuusi millisiä puikkoja ollenkaan, joten mielestäni ostos oli ihan kannattava. Lisäksi ostin kaapelin- ja koukkupäänyhdistäjiä sekä KnitPron avattavia silmukkamerkkejä. Onneksi sain Lumoavassa langassa alennusta, ettei mennyt koko omaisuutta näihin. Olen aiemmin ajatellut, etten tarvitse irtopääsysteemejä, mutta niin se mieli muuttuu.
Jossain mielenhäiriössä ostin tätä lankaa ensimmäset sukat tehtyäni lisää ja vähän lisää, kun se oli niin halpaa ja kivaa. Kivuus vaan loppuu aika äkkiä, kun neuloo kolmansia, neljänsiä ja viidensiä sukkia samasti kirjavasta langasta. Mutta nyt se on ohi. Ikinä en enää osta seitsemää kerää sukkalankaa sukkarojekteihin. Lopputulos onneksi miellyttää, eikä viimeinen pari lopulta ollut niin vastenmielinen neulottava, mutta se oli varmaankin hyvin veikeän ohjeen(pdf) ansiota. Onneksi olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, enkä pelästynyt kummallisia ohjeita.
Projekti: Show-off Stranded Socks (Ravelry) Ohje: Show-off Stranded Socks (Ravelry) by Anne Campbell Koko: 38 Lanka: Punakirjava Schachenmayr nomotta Regia Stretch Color Menekkki: 62 grammaa Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot Fiilis: Nyt se lanka on loppu!
Valitsin tämän ohjeen pintaneulekuvion vuoksi, enkä edes tajunnut, että sukka-arkkitehtuurissa olisi mitään outoa ennen kuin ensimmäinen varsi oli jo puolimatkassa. Tiedän, että ohjeet pitäisi lukea läpi ennen aloittamista, mutten koskaa saa aikaiseksi lukea niitä etukäteen. Tässä mallissa ei neulota erikseen kantalappua, vaan aloitetaan kiilalisäykset sopivassa kohdassa, ja kun lisäyksiä on tarpeeksi käännetään kantapää, jonka jälkeen pääsee suoraan neulomaan jalkaterää. Ei siis kiilakavennuksia tai silmukoiden noukkimista kantalapunreunoista. Veikeää. Sukat eikät itsekseen ole kovin nätit, mutta vaikuttavat istuvan kivasti jalkaa. Istuvuutta hiukan epäilin etukäteen, mutta tämän ratkaisi vaikuttaa oikein toimivalta. Suosittelen ehdottomasti tätä ohjetta seikkailunhaluisille sukanneulojille ja niille, joita kiilat tai kantalaput ärsyttävät. Ja kuten näkyy tämä ohje toimii oikein hyvin kirjavien lankojen kanssa.
Minulla on ikävä tapa kärsiä säännöllisesti startiitista. Onneksi startiittia voi lievittää luomalla silmukoita vähemmän uusiin projekteihin. En laske uusia peittopaloja uusiksi projekteiksi, vaikka luonkin niille omat projektisivut Ravelryyn. On oikeastaan hyvin kätevää, että neulon ruudut pitkillä bambupuikoilla, sillä niin hankalia puikkoja ei tee mieli käyttää muissa projekteissa ja ne ovat aina vapaana peittoruutujen välissä. Sukkalankatyynynpäällinen lievittää sekin mukavasti startiittia. Saa hyvällä omalla tunnolla aloittaa uusia ruutuja. Ehkä mun pitäisi harrastaa palasista koottavia juttuja enemmänkin.
Ja se, että purkaa ufon ja vaihtaa ohjetta, ei ole uusi projekti? Eihän? Otin puikoille jälleen kerran punakirjavan Regian. Edellinen yritys oli Yarnissima Firestarter, mutta en pitänyt siitä, edelleenkään. Enkä enää aio yrittää kahta sukkaa yhtaikaa pitkällä pyöröllä. Se ei vaan kertakaikkisesti ole yhtä kätevää ja luontevaa kuin sukkapuikoilla neulominen. Pidän sukkapuikoista enemmän kuin muista puikoista, mutta pyöröillä on tietysti neulottava kaikki, mikä ei sukkiksilla onnistu. Halusin kokeilla Show-off Stranded Socks -ohjetta, johon törmäsin vähän aikaa sitten. Huomioni kiinnittyi täysin mielenkiintoiseen pintakuvioon, enkä huomannut ollenkaan erikoista kantapääratkaisua. Odotan jännittyneenä miltä tällainen kantapää on neuloa.
Projekti: Blanket piece #10 (Ravelry)
Malli: Pohlamarjakiri (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Kanervanvärinen Novita 7 Veljestä
Menekki: 30 grammaa
Puikot: Pony Bambu 4 mm 30 cm pitkät puikot Fiilis: Vanhingossa tupsahti tällainen puikoilta.
Valitsin jälleen Nancy Bushin pitsihuivikirjasta kuvion uuteen ruutuun. Kirjan huiveista useimmat sisältävät aivan liikaa nyppyjä minun makuuni, joten ne jäävät todennäköisesti neulomatta, mutta kirja on kuvioiden vuoksi hyvin antoisa nypyistä huolimatta. Palapeittoprojektissani pääsen kokeilemaan sopivassa määrin erilaisia pitsikuvioita ja ehkä valitsen suosikkejani omaan pitsihuiviini, kun sellaisen kuvioiden pohjalta suunnittelen. Lankana on sama kanervanvärinen seiskaveikka kuin aiemmassakin ruudussa. Värikoodi on sama kuin ensimmäisissä ruuduissani, mutta ne kerät olivat vuosikertaveikkaa ja värisävy on onneksi hiukan eri. Tämä ruutu on kymmenes ja neljännes peittoruuduista on valmiina. Ehkä tämä ikuisuusprojekti valmistuu yllättävän pian. Uusia ruutuja valmistuu ihan vahingossa.
En päässyt tänään Kädentaitomessuille päänsäryn vuoksi. Koko viikko on ollut vaikea tyynyongelmien vuoksi. Minulta littaantui tyyny käyttökelvottomaksi ja hyvän tyynyn löytäminen ja uusien tyynyjen sisäänajo ovat vetäneet koko yläkroppani aivan jumiin, mistä tietysti seuraa armoton jännityspäänsärky. Toivotaan, että toivun huomiseksi messuilu kuntoon.
So You Think You can Knit -haasteen puitteissa on ollut puhetta silmukoiden luomisesta, mutten edes ajatellut eri tekniikoiden opettelua, sillä olen tottunut luomaan silmukat ristiin ja opetellut virkkausaloituksen väliaikaiseksi aloitukseksi. Olen ajatellut pitkään, että sillä ei ole mitään väliä miten sen tekee ellei erikseen tarvita väliaikaista aloitusta (provisional cast on). Viikolla yhden päivän Knitting Daily -sähköpostilistan viestillä oli vaihteeksi mielenkiintoinen nimi: Cast-on with Eunny! ja tulin vahingossa sukeltaneeksi silmukoiden luonnin ihmeelliseen maailmaan muutamaksi päiväksi. Varoitan. Tämän kaiken jälkeen on pää aivan pyörällä.
Eunny Jangilta on ilmeisesti ilmestynyt jonkinlainen opetusvideo, jota viesti mainosti, mutta teksti oli mielenkiintoinen. Eunny, Interweave Knitsin toimittaja ja tunnettu neulesuunnittelija, kertoi suosikkiluontitavoikseen perinteisen ristiin luomisen ohella turkkilaista, virkkausaloitusta ja jotakin vanhaa norjalaista tapaa. Norjalainen silmukoiden luonti sopii kuulemma varresta ja turkkilainen kärjestä aloitettuihin sukkiin. Mitä ne semmoiset ovat?
Erimaalaisia luomistekniikoita
Otin ensin käteeni Folk Socks ja Favorite Socks -kirjat, joissa muistan eri luomistekniikoita esitellyn, mutta kuvista en saanut oikein käsitystä, miten ne käytännössä toimivat. Youtube kutsui jälleen ja löysinkin ohjeen siihen norjalaiseen.
Alkujärkytys oli melkoinen. Lanka kulki tutulla tavalla, mutta puikkoa pyöritettiin aivan kummallisella tavalla. Kolmannella katselukerralla sain aikaiseksi silmukan ja sitten alkoi sujumaan. Loin samalla vauhdilla vielä vähän silmukoita ristiin luomalla ja yritin paikallistaa eri tapojen erot. Kovin suurta eroa ei ollut, mutta kyllä sen näkee, jos osaa katsoa. Sanotaan, että tämä norjalainen tapa on joustavampi. Nyt tekisi mieli aloittaa uusi sukkaprojekti, mutta ensin pitäisi saada pari projektia pois puikoilta, ettei projektien määrä räjähdä käsiin.
Youtube tarjosi erilaisia luontitapoja lisää. Seuraava tarjokas oli italialainen luontitapa. Näytti helpolta, muttei ollut sitä. Lopputulos on varmaan ohut ja löysä reuna, mutta mitään etua en näe tässä olevan. Jaha, valtioteema jatkuu sitten saksalaisella, mutta se paljastui samaksi kuin se vanha norjalainen. Hienoa tämä nimitysten kirjo. Jotta elämä ei olisi liian helppoa, pitää kaikille olla monta nimeä. Ja seuraavakin oli vanha tuttu uudella nimellä. Double cast on on myös tuttu ja turvallinen ristiin luominen.
Favorite Socks -kirjasta havaitsin, että on olemassa erityisesti joustinneuleelle sopiva luomistekniikka. En löytänyt sopivaa videota, mutta tässä Rib cast on -luonnissa tehdään normaalisti ristiin luomalla joka toinen silmukka ja joka toinen tavallaan takaperin. Kokeilin luoda silmukoita pelkästään tällä takaperoisella systeemillä ja vältin kokonaan ristiin luomisen ongelman. Siinähän luonti reunan nätimpi puoli jää nurjalle puolelle. Mikään ei mielestäni estä luomasta silmukoita joustinneuleelle sopivalla yhdistelmällä oli se sitten 1n 1o, 2n 4o tai mik'ä hyvänsä. Seuraavan kerran, kun aloitan uuden projektin niin kokeilen luoda silmukoita näillä konsteilla.
Joustinneuleen luomistekniikkaa muistuttaa virolainen silmukoiden luontitapa, jota yllä olevassa videossa esittelee sukkakuningatar Nancy Bush. Bushin kirjassa Folk socks aiemmin mainittu ristiin luomisen takaperoisena versiona mainittu luomistapa on esitelty toisena englantilaisena tapana luoda silmukoita. Se toinen englantilainen tapa luoda silmukoita tehdään peukalon avulla.
Aloittaminen neuloen
Neuloen silmukoiden luomisesta olen kuullut, mutten ole siihen aiemmin perehtynyt. Yhdessä Hyshys-projektissani tulin tilanteeseen, jossa yhdellä ainoalla langalla pitäisi luoda silmukoita. En muista miten olen aiemmin tämän tehnyt. Varmaan jotain omia venkoiluja olen käyttänyt. Nyt kuitenkin otin Youtuben avuksi ja kaivoin sopivan videon. Yllä olevassa se oli hyvin selitetty. Neuloen silmukoiden luominen osoittautui sekin hiukan hankalaksi. Sain aikaiseksi kauhean tiukkoja silmukoita ja sitten kun loin silmukat kahdelle puikolle, oli reuna hurjan löysä. En oikein tiennyt miten ongelma olisin oikein ratkaissut, joten otin ohuen puikon kaveriksi ja loin silmukat ties kuinka monennen kerran. Reunasta tuli edelleen löysä, mutta en enää jaksanut venkoilla.
Olen sukkia kärjestä aloittaessani tutustunut kahdeksikkoaloitukseen ja inhonnut sitä. Se on kamalan kireä tehdessä ja lopputulos on aina liian löysä. Sattumalta löysin luomistapoja tutkiessani tavan nimeltä Judy Becker's Magic Cast on ja tätä taika-aloitusta pitääkin ehkä kokeilla seuraavan kerran, kun pitäisi sitä kammoksumaani kahdeksikkoa käyttää. Mutta hei. Se Eunnyhan suositteli tähän turkkilaista tapaa. Miltä se näyttää? Vastaus lienee; Hankalalta, mutta pitänee tuotakin kai kokeilla. Milloin aloitan seuraavat sukat kärjestä? Toivottavasti en ihan heti, sillä Firestarterit ovat kesken. En edelleenkään ole Magic loopin fani sukkien osalta, mutta kyllähän tämäkin onnistuu. Enemmän ongelmia aiheutti kuvio, joka ei tahtonut onnistua ja jouduin monta senttiä purkamaan sen takia.
Väliaikaisia aloituksia
Väliaikaista aloitusta olen käyttänyt tarvittaessa ja olen tottunut tekemään sen virkkaamalla. Virkkausreunan purkamista olen tosin jokakerta inhonnut ja tuskaillut. Joka kerta otan ainakin yhden silmukan jostain väärästä välistä ja purkaminen tyssähtää siihen. Joskus minulla on pelkkiä säikeitä väärissä väleissä ja olen joutunut katkaisemaan jämälangan. Firestarter-sukkia aloittaessani tein jonkin aivan käsittämättömän virheen silmukoita nostaessani ja niissä on nyt typerä pieni reikä, mutten jaksanut koko kärkeä tehdä uudelleen, sillä se kärki ei ole kauhean hauska neulottava.
Olen oppinut väliaikaisen virkkausaloituksen tekemään niin, että virkkaan ensin ketjusilmukkaketjun ja sitten nostan siitä silmukat puikolle projektin varsinaisella langalla ja siitä ehkä ongelmani johtuvatkin. Youtuben videoissa silmukat virkataan puikolle tähän tapaan.
Väliaikaisia aloituksia voi kuitenkin tehdä myös virkkamatta. Yksinkertaisimmillaan vain pyörittämällä projektin lankaa tarvittava määrä lenkkejä silmukoiksi puikon ja jämälangan ympäri, mutta se ei ole ainoa tapa. Yllä on kivannäköinen Italian tubular cast on -tapaa muistuttava tapa, jota voisi hyvinkin kokeilla seuraavalla kerralla. Sitten löysin videon, jolla edellä mainittu Eunny Jang esittelee useamman väliaikaisen aloituksen, mukaan lukien tavan, jolla itse olen tottunut virkkausaloituksen tekemään. Hetkinen! Oliko se tubular cast on myös joku tyyppi? Onhan se ja annetaan Eunnyn se näyttää.
Kaiken tämän jälkeen pää on niin pyörällä, etten varmasti osaisi luoda yhtään silmukkaa, ellei sekin tulisi suoraan selkärangasta. Nyt en halua nähdä enää yhtään uutta tapaa luoda silmukoita, vaikka niitä varmasti on vielä monta. Jollain videolla taisivat sanoa, että 35 eri tapaa on olemassa. Hurrrrrrja luku. Minä en tainnut päästä 20 tapaa pidemmälle. Kuinkahan monta eri tapaa on päätellä silmukoita? Olen kolmea tai neljää tapaa itse kokeillut.
Kaikkein hölmöimmät ideat tulevat aina kipeänä. Silloin, kun on pää täynnä räkää, on jotenkin poikkeuksellisen luova. Pöytälaatikkokirjailija on kiireinen ja jossain kuumehoureessa sain päähäni tilata puikot. Inhoan nettitilauksia, sillä stressaan aivan liikaa niistä. Nyt sitten jännään ensiviikkoon tuleeko puikkoja vai ei. Typerää.
Parina päivänä olen jo hiukan jaksanut neuloa ja tänään sain ihan yhtäkkiä innoituksen aloittaa taas jälleen kerran Firestarter-sukat. Pääsisin ehkä vihdoin eroon Regia Stretch Colorista, jota jossain mielenhäiriössä tule ostettua aikanaan seitsemän (7!) kerää. Sitä olen sitten tikuttanut jo neljä aiempaa projektia ja nyt jäljellä on puolitoista kerää, joista haluan eroon, sillä liika on liikaa. Mutta onko viisasta yrittää neuloa molemmat sukat yhtaikaa magic loopilla? Se jää nähtäväksi, Ainakaan aiemmin en ole saanut tehtyä. Puikoista ei ainakaan pitäisi olla kiinni, sillä ostin nämä metriset Addit ihan tätä tarkoitusta varten.
Aloitin taannoin Flammegarn-sukkia Austermannin Stepistä. Se homma kilpistyi aika äkkiä siihen, että Flammegarnien kuvio ei oikein jousta ja silmukoita on varressa aavistuksen liian vähän. Epäilin, että sukasta tulee liian tiukka joten se yritys meni purkuun. Pikaisen arpomisen jälkeen otin esiin uuen ohjeen. Jatkoin Nancy Bush -linjalla ja valitsin Gentleman's Half Hose in Ringwood Pattern -sukkaohjeen Knitting Vintage Socks -kirjasta, josta olen tehnyt sukkia ennenkin. Asia jäi blogaamatta, kun sairastuin ja sukkakin hiukan kesken, mutta nyt siinä on kärki ja kaikki. Kukahan tekisi sen toisen.
Ihastuin mallissa pintaneuleeseen. Olin etukäteen hyvin skeptinen, sillä kuvio vaikutti liian yksinkertaiselta, mutta kun pääsin varren loppuun, olin jo aivan myyty. Miten noin yksinkertainen voi olla kaunista ja kiinnostavaa neuloa? Ohje ei muuten miellyttänyt minua mitenkään. Varressa on ihmeellisiä kavennuksia ja kantalappuakin venkoillaan kummasti. Lanka olisi pitänyt katkaista ja kuvio ei oikein istu edestakaisin neuleeseen. Siitä sain idean suunnitella samalla kuviolla oman mallin.
Laskeskelin silmukkamäärät kolmelle erivahvuiselle langalle ja tein pikaisesti vuosikertanallesta koesukan. Tummanharmaa kerä Nallea ei riittäisi koon 43 miesten sukkaan, joten tein mustasta Nallesta kantapään ja varren. Vanha, rasvaton Nalle oli yllättävän ikävää neuloa, kun oli tottunut Stepin mukavaan tuntumaan, mutta sukka eteni pitkälle, mutta sairastelun vuoksi oli sekin katkolla. Nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jaksoin neuloa sukkiin kärjet ja syödä kunnon ruokaakin. Ehkä tämä sairastelu jo loppuu. Pian kaksi viikkoa on mennyt hukkaan.
Sitten iski todellisuus. Joku on varmasti suunnitellut jo tämänkin sukan. En uskalla katsoa Ravelrysta. Jollain on varmaan ihan samanlainen. Enkä edes tiedä mistä saisin äitini lisäksi jonkun testineulojan. Kahdelle muulle silmukkamäärälle pitäisi myös testineuloja saada, sillä vaihtelunhaluisena en jaksa neuloa samaa sukkaa moneen kertaan. Hyvä, kun tulee näille sukille neulottua parit. Ja haluaisiko kukaan edes neuloa minun suunnittelemani sukan? Sukkaohjeiden suurien nimienkin sukkaohjeita on niin paljon, ettei kukaan niitä kaikkia ehdi neulomaan.
Tekstit
