Lisää pinkkiä WoW-merinoa

Toivottavasti kaikilla on ollut mukava pääsiäinen. Minä olen viettänyt pääsiäistä pääasiassa harratusteni parissa eli olen kehrännyt melkein koko pääsiäisen. Merinoprojekti jatkuu edelleen. Nyt oli vuorossa tämmöinen vaaleampi yhdistelmä samoista väreistä kuin edellinen vyyhti. Onneksi nämä villat loppuvat pian ja seuraavaksi kehrään varmaan jotain käsinärjättyä herkkua. Ei sillä, että olisin kyllästynyt näihin, mutta jossain vaiheessa varmasti näihinkin kyllästyy.

Pääsin tälläkin kertaa huikean lähelle tavoitettani. Vyyhdissä on 210 metriä eli sama määrä kuin ensimmäisessä vyyhdissä, joka on tuo tummin Aubergine- ja kahden Damson-säikeen yhdisteltä. Hieman harmittaa, etten tilannut enempää tuota väriä Damson, mutten yhden värin takia millään viihtsisi tehdä tilausta World of Wooliin, kun sitten tulee tilattua paljon kaikkea ihanaa, mitä en välttämättä tarvitse. Minulla on ihan riittävästi villaa. Toisaalta sellanen kahden Damson- ja yhden Fuchsia-säikeen yhdistelmä varmasti miellyttäisi silmääni kovasti.

Kuitu: World of Wool merino -topsit väreissä Magenta (2s) ja Fuchsia (1s)
Väline: Majacraft Little Gem 8,6:1 välityssuhteella
Lanka: kolmisäikeinen 210 metriä / ~75 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Huikean samanlainen lopputulos kuin ensimmäisessä vyyhdissä.

Tein pääsiäisenä pienen ulkomaanmatkankin katsomaan millaista meininki on kuningaskunnan puolella Vesisaaressa ja ulkoilemassa Ekreijan luonnonsuojelualueella. Kevät on Varankivuonossa pidemmällä kuin täällä, sillä lumet ovat jo lähteneet ja meri on auki. Pikkukajavayhdyskunta pystysuoran kallioseinämän hyllyillä oli aika vaikuttava näky, sillä niitä kuulemma on yli 40 000 yksilöä. Vesisaaressa kävimme yhdessä antiikkiputiikissa ja minä tietenkin bongailin rukkeja. Sieviä ja melko hyväkuntoisia olivat nämä siniset norjalaiskaunottaret.

Nappisuoritus kehräämisessä

En ole hukannut blogaamisintoani, vaikka edellisestä postauksesta on yli kaksi viikkoa. Ihastuin konttineulehuiviin niin, etten ole muuta malttanut neuloa. Huivilla on jo yhtä paljon pituutta kuin minulla,joten pian pääsen varmaan sitäkin esittelemään. Olin pitkään (lue: muutaman viikon) kehräämättä, sillä sain peukaloon viiltohaavan ja haavan kuivat reunat estivät pitkään kehräämisen. En voi sietää sitä, että villa tarttuu sormiin. Tätyy jatkossa olla poronkuivalihan ja puukon kanssa tarkkana, ettei käy lisää vahinkoja. WoW:n merinoa on pyörähtänyt suihkien lisää rullille ja projektin kolmas vyyhti valmistui viikolla.

Vuorossa oli variaatio, jossa on kaksi säiettä värissä Funchia ja kolmantena säikeenä Magenta. Pieni 25 gramman säie sujahtaa äkkiä rullalle. Kehrään tätä suunnilleen autopilotilla ajattelematta mitenkään kummemmin kehräämistäni. Ajattelin, että sillä tavalla pääsen lähimmäksi edellisiä vyyhtejä ja suureksi yllätyksekseni tässä vyyhdissä on täsmälleen sama määrä metrejä kuin edellisessä vyyhdissä. En olisi ikimaailmassa arvannut, että pääsen samaan lukuun 205. Ensimmäisessä vyyhdissä on 210 metriä. Sen olen kuitenkin kehrännyt viime vuoden puolella. Eikä kehruutaukokaan ole vaikuttanut lankaan sen kummemmin. Huikea suoritus vaikka itse sanonkin.

Kuitu: World of Wool merino -topsit väreissä Magenta (1s) ja Fuchsia (2s)
Väline: Majacraft Little Gem 8,6:1 välityssuhteella
Lanka: kolmisäikeinen 205 metriä / ~75 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Huikean samanlainen lopputulos kuin edellisessä.

Vielä en tiedä, mitä näistä langoista tulee, mutta joku kiva modulaarinen juttu siintelee mielessäni. Asia on mietintämyssyssä.

Puikko- ja koukkuostoksia

Joku saattoi vähän sortua, hupsis. Tarvitsin erääseen projektiin 5,5 milliset puikot ja juuri sitä kokoahan minulla ei ole ollenkaan. Yhdet sopivan koon tipsit olisivat varmaan riittäneet, mutta Lankakamarissa oli juuri sopivasti tarjouksessa KnitPro Dreamz Deluxe, jossa oli muitakin kokoja, joita minulla ei ole ollut. Olen viime aikoina neulonut poikkeuksellisen paksuja lankoja, joten paksumpiakin puikkoja saattaa olla tarpeen omistaa. Vastustin pitkään vaihtopääsysteemejä vähän niin kuin humpuukina, mutta niin se mieli muuttuu. Nämä ovat villatakkien ja semmoisten neulomisessa erittäin käteviä, kun puikkokokoa voi muuttaa tuosta noin vaan päät vaihtamalla. Joskus joustinneule toimii paremmin eri puikkokoolla kuin sileä tai kuvia ja tasona ja pyörönä neulotun osan eroa voi pienentää vaihtamalla puikkokokoa.

Toinen hairahdus on koukkuamiskoukkuosastoa. Sain alennuskoodin LoveKnitting-nimiseen verkkokauppaan ja sorruin tilaamaan nipun koukkuja. KnitPron muoviset Spectrat olivat niin edullisia, etten voinut vastustaa. Pienempiä kokoja minulla on puisina Symfonie -sarjan koukkuina. Virkkuukoukkujen säilytys kävi ongelmalliseksi, joten katselin Etsystä kivan säilytyspussin koukuilleni. Aivan pienet virkkuukoukut säilytän kardemummaputkilossa, joka on niille mielestäni aivan lyömätön, mutta muut koukut eivät mahtuneet puikkopussiin ja bambukahvalliset ChiaoGoot kolisivat ikävästi puikkopussini pohjalla, joten nekin oli kiva saada ojennukseen. Aika kitschin näköinenhän se on, mutta kai virkkuukoukkujensa kanssa voi vähän hullutella. Kitsch ja muut mauttomuudet ei ole yleensä mieleeni, mutta tämä puhuttelee minua jotenkin kovasti.

Dreamz-puikot ovat päässeet jo tosi toimiin, kun aloitin Lady Eleanor Entrelac Stole -huivin. En ole ennen konttineuletta neulonut, mutta pidän tästä kovasti. Takaperin neulomistakaan en ole pariin vuoteen tainnut harjoitella, että sikälikin hyvä projekti.

Regia Flower Garden -sukat

Vaihteeksi jotain valmista ja suurkiitos siitä Minnalle, joka lähetti lisää lankaa, että sain toisenkin sukan valmiiksi. Olisin varmasti päätellyt sukat jollain muulla sukkalangalla, jos ystävällinen lukija ei olisi tarjonnut samaa lankaa, sillä kahdet sukat tästä väristä neulottuani en ole innostunut ostamaan samaa väriä lisää. Sitä ei tietysti mainita, että minulla on kolmiin sukkiin tätä samaa Regian Garden Effectsiä kahdessa eri värissä. Yhdet Blue Thyme -sukat olen jo tehnyt ja Lupine Color -kerät ovat iskemättömiä. Nöttösen värierä on tietysti eri ja vaaleanpunainen selvästi hempeämpää kuin muussa sukassa, mutta minua se ei haittaa yhtään. Näin räikeiden sukkien ei tarvitse olla täsmälleen samanlaiset.

Sukat ovat sitä samaa omasta päästä sarjaa kuin monet edeltäjänsä, mutta tällä kertaa lopetin joustinneuleen vaiheittain. Ajattelin, että se voisi olla hauska efekti, mutta lanka on valitettavasti niin kirjavaa, ettei se näy mihinkään. Jossain semisolidissa langassa voisi olla hauska kokeilla tätä samaa, sillä se kyllä miellyttää silmääni. Kantapää on tavallinen ranskalainen, mutta kantalapun tein tavallisesta poiketen nostamalla eri silmukat kuin edellisellä kerroksella. Suomeksikin sillä varmaan on jokin nimi, mutta englanniksi se tunnetaan Eye of Partridge -kantalappuna. Nostetut silmukat eivät ole jonoissa, vaan lomittain. Kärki on muuten sädekavennus, mutta neuloin kavennukset joka toisella kavennuskerroksella ylivetokavennuksena ja joka toisella oikein yhteen, jolloin kavennusket eivät kierrä, vaan pysyvät paikallaan puikon keskellä ja lopussa. Sukista on isompi kuva tässä, jos näistä pienistä on vaikea nähdä, mitä tarkoitan. Minulla on Ravelryssa kaikista kuvista isommat versiot kuin blogissa. Näissä huomasin, että kyllä objektiivilla on iso merkitys kuvia ottaessa. Kittiputkella tulee aika suttua, joten taidan vaihtaa 22 millisen pannukakun takaisin seuraavia kuvia varten.

Projekti: Regia Flower Garden Socks (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: noin 36
Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects
Menekki: noin 80 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot

Metsään meni niin, että rysähti

Niinkin yksinkertaisen asian kuin perussukan voi ryssiä. Yritin neuloa mahdollisimman nopeasti, ettei lanka ehtisi loppumaan, mutta valitettavasti se ei auttanut. Kummallinen juttu. Kuten olen varmaan lukemattomia kertoja maininnut ostan yleensä kolme 50 gramman kerää sukkalankaa, jotta saan kahdet sukat itselleni. Ikinä ei ole lanka loppunut kesken. Yleensä jäljelle jää noin 10 gramman nöttönen. Tosin kerta se on ensimmäinenkin. Jos jollain on nöttönen Regia Design Line Garden Effects'iä värissä 3303 Flower Garden olisin avusta kiitollinen. Sähköposti ja Ravelryn yv-laatikko kuuntelevat.

Metsään menee

Joskus tuntuu, että kaikki neuleet ovat vastatuulessa. Aloitin monta viikkoa sitten sukat pikaiseksi väliprojektiksi. Valitsin Arch-shaped socks(pdf) -mallin ohjeeksi, sillä olen kuullut siitä paljon hyvää ja lisäsin monen muun tavoin joustinneuleen koko sukkaan. Pikaista väliprojektia ei tullut, sillä en ole saanut sukkaa istumaan jalkaani millään. Sukka ahdistaa jalkapöytääni silmukkamäärien ja kavennusten muuttelemisesta huolimatta. Pidän kovasti sukan erikoisesta ulkomuodosta, mutten voi sietää sitä, että jalkapöytääni puristetaan epämiellyttävästi. Sukka ei vaan istu, vaikka olen purkanut ja neulonut kärjen neljä kertaa. Joutunen nyt sitten keksimään jotain ihan muuta, sillä haluan tästä langast nimenomaan unisukat itselleni.

Neulomisessa on tärkeää onnistumisen kokemukset. Ne ovat se voima, joka pitää kiinni harrastuksessa. Nyt kun kaikki projektit tuntuvat olevan menossa enemmän tai vähemmän metsään, tuntuu paljon mielekkäämmältä kehrätä. Yhteen huiviin olen joutunut tilaamaan uusia puikkoja ja toisesta loppui lanka. Perussukistanikin loppuu lanka yllättäen kesken. Sormikkaat, jotka innoissani aloitin tammikuussa eivät istu millään pieneen käteeni vaan ovat pienennyt ja käsialan kiristysyrityksistä huolimatta liian suuret, menivät purkuun. Suunnittelemani liivi on muuten onnistumassa, mutta lanka värjää kädet mustelman violeteiksi, mikä ei innosta yhtään neulomaan sitä. Vastoinkäymiset johtavat herkästi neulepläähiin ja sitä ei nyt taas tarvitsisi tulla. :(