Itsensä palkitsemisesta ja hullutuksista

Olin tiistai-illan Silmukkaseurassa Lumoavassa langassa. Minulta jäi ainakin yksi neuletapaaminen ja yksi kehruutapaaminen välistä, kun pänttäsin pari viikkoa hyvin tiiviisti viimeiseen tenttiini. Sellaiseen kevyeen tuhannen sivun kirjatenttiin, joka sivumennen sanoen meni aivan nappiin ja sain melkein täydet pisteet. Sen oltua ohi perjantaina, stressi laukesi ja syysflunssa iski päälle, enkä jaksanut lauantaina mennä palkitsemaan uurastustani. En olisi mennyt tiistainakaan, mutta joku ketale oli varannut Pitsit puikoille-kirjan, joten se oli pakko palauttaa kirjastoon.

Ostin sitten vähän lankaa. Ennen kuin suuntasin Lumoavaan lankaan, kipaisin Maakariin katsomaan hyshys-lankaa hyshys-projektiin ja ostin yhden kerän ja tilasin vielä illalla sille muutaman kaverin edullisesti Lankaluolan loppuunmyynnistä, mutta siitä lisää joulun jälkeen. Olen kauhean herkkä innostumaan muiden projekteista ja nyt minuun on iskenyt hinku virkata lampunvarjostin ja siihen tarvitsin valkeaa puuvillalankaa. Päätin kuluttaa kesällä Dropsin SuperSalesta ostamani Safranit siihen, sillä niille ei ole nyt kummempaa käyttöä, sillä en uskalla rasittaa ranteitani koukkuamalla. Kahden eri vaaleanpunaisen ja liilan seuraksi sopi luonnonvalkoinen kivasti. Fabelit ostin kaksi sukkia varten. Ehkä neulon Bones-sukat ja toisia en ole vielä päättänyt. Katsotaan. Alpacaa on puoli kiloa ja siitä tulee näillä näkymin Dahlia Cardigan. Tämäkin on näitä muiden inspiroimia juttuja. En yleensä saa aikaiseksi neuloa vaatteita, mutta tämä on tarpeeksi erikoinen, että into pysynee yllä. Mallitilkku on puikoilla, mutten uskalla aloittaa ennen kuin olo paranee. Aika kuluu rattoisasti neuletapaamisissa ja olen iloinen, että menin flunssasta huolimatta. Tapasin uusia ihmisiä ja tuttuja ja ainahan iloinen ja mukava seura päihittää inhottavien kämppisten välttelemisen mennen tullen moneen kertaan.

Eilen aloittelin kuusikulmioiden opettelun. Ensimmäiseen piti tietysti tehdä virhe, joka piti jälkikäteen venkoilla piiloon, mutta on jo siistitty. Nämä ovat aika kivoja ja neljällä eri värillä saa kivasti vaihtelua ja monen monta erilaista. Pääsyin kuusikulmaiseen African floweriin, sillä se on melkoisen viehättävä tapaus ja valitsemissani väreissä niistä tulee verenpisarat (Fuchsia sp.), jonka mukaan tuo Drops Safranin väri on nimetty.

Kuusikulmioista tuli mieleeni, että ihastuin eilen myös toiseen heksagon-juttuun. Tämäkin hullutus on niitä Soilen vaikutteita, eikä tämä valitettavasti ole ensimmäinen eikä toinenkaan kerta. En tuohon Beekeeper's quiltiin ihastunut, kun sen näin, sillä idea on varsin kummallinen. Se on siis täytetyistä kuusikulmioista tehty peitto. Eh?  Kuusikulmiot itsessään ovat hirvittävän herttaisia, mutta mielestäni sellainen ei peittona ole kovin viehkeä ajatus. Mutta Ravelryssa näin, että joku oli tehnyt tuolla ohjeella istuintyynyn, siis sellaisen tuolille laitettavan pyllynalusen. Sellaiseenhan tuo on varmasti loistava. Nyt taas harmittaa, ettei PayPal-tililläni ole sentin hyrrää, kun se ei tunnu pelaavan pankin kanssa yhteen ollenkaan. En vaan osaa käyttää. Olen vain reilun neljän euron päässä ihanasta jämälankaprojektista. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Vedän myös toisessakin asiassa pahat puheeni takaisin. En oikein ymmärtänyt pitsin virkkaamista kiven päälle, mutta Strömsössä laittoivat kivivirkkuut verhoklipsuilla ja pöytäliinan reunoihin painoiksi ja sellaisessahan ne ovat omiaan. Olen aina inhonnut niitä kaupan pöytäliinanpainoja ja kivipitsit kyllä pesevät sellaiset kammotukset mennen tullen moneen kertaan. Viikon opetus siis on kaikelle on oma paikkansa.