Puikko-ongelmia ja ongelmalankoja

Päätin Tehdä puikoilla ja valmiit -listaukset blogiini ja päivittää niitä tarpeen mukaan. Pysyy itsekin paremmin jyvällä mitä kaikkea onkaan kesken, kun on ne listannut johonkin. Blogilista valittaa jostain haamupäivityksistä, kun blogaan niin ahkerasti. *naurua*

To Do-listaltani uupui yksi projekti kokonaan. Olin heti uusimman (kymmenennen) Ullan ilmestyttyä päättänyt tehdä ihanat Väinöiksi nimetyt palmikkosäärystimet. Väinö-säärystimet kokivat valitettavasti UFOutumisen jo neljännen rivin jälkeen. En löydä kolmosen sukkapuikkojani mistään. Minun tuurillani ne ovat kotikotona yli 600 kilometrin päässä. En viitsi ostaa uusia sillä puikkoja tässä perheessä kyllä riittää. Pyöröpuikkoni olen kokenut liian jäykiksi magic looppiin. Nelosen puikot olivat ihan liian suuret kanervanväriselle seiskaveikalle, jonka ostin Prisman alesta aiemmin syksyllä. Eli se siitä sitten. Ellen sitten teen niitä kuitenkin Jussilangasta, jota olisi virattomana lankalaatikossa. 

Mennessäni katsomaan Väinöjen ohjetta hoksasin Töölönlahtisukat. Siinähän on se etsimäni pitsisukkaohje. Luulin kolunneeni Ullan jo läpi moneen kertaan etsiessäni sopivaa ohjetta. Kävin turhaan kauheita määriä sukkaohjeita läpi, vaikka uusimmassa Ullassa oli hyvä ohje. Harmittaa. Aloittelin niitä sukkia Clessidroista yli jääneistä keristä aniliininpunaista Sandnesin Sisua, kun ne Väinöt karahtiat karille. Ohjeessa ihmettelen vain yhtä asiaa. Miksi ihmeessä pitää neuloa neljää silmukkaa yhteen? Se on aikamoista ähertämistä ainakin minun tiukalla käsialallani. Muuten tykkään ohjeesta.

Lopuksi voisin valittaa ongelmalangoista. Minulla on lankalaatikossani muutemia inhottavia hairahduksia, joille en keksi mitään käyttöä. En tajua miksi sorruin ostamaan viime keväänä aniliininväristä Malibua. Edes väri ei ole lempisävyäni. Lanka on sitäkin kauheampaa. Se menee heti paikalla solmuun jos irrallaan on yli viisi senttimetriä pitkä pätkä. joku kesäinen reikähuivi olisi ehkä paikallaan mutta langan inspiroivuus on kyllä pyöreä nolla. Lankaa on nejäsataa gramma jostain alekorista pelastettuna. Olisin edes sitä Havaijia voinut ostaa. Se olisi sentään melkein inhimmillinen lanka johonkin kesähuiviin. 

Toinen kauhistus on Tahiti. En pidä akryylilangoista yhtään, mutta jostain alekorista tuli "pelastettua" kolmesataa grammaa tätä kammotusta. Kaikki kerät eivät ole samaa erää ja sen kyllä huomaa. Mitään toppia tai vastaavaa ei näistä voi tehdä, sillä väriero on kyllä silmällä huomattava.

Lisäksi on erinnäisiä keriä Jussi-lankaa, joka on kyllä aika kammottavaa. Alunperin oli joku suunnitelma näille, mutta se on unohtunut matkan varrella. Ostosta on vuosia aikaa. Ei pitäisi sortua siihen ainaiseen pitää ostaa, kun halvalla saa.