Aeolian Shawl - Oppimiskokemus

Vielä ennen joululahjaneuleita esittelen yhden pahasti rästiin jääneen neuleen. Tämäkin on etukäteen ajastettu. En minä sentään joulunpyhinä blogiin kirjoita.

Aloitin Aeolian-huivin innoissani yli kaksi vuotta sitten, syyskuussa 2009. En ollut koskaan neulonut näin ohutta ja liukasta lankaa. Puikkokoko oli aivan päin honkia, mutta sitkeästi tikutin menemään liian paksuilla puikoilla. Puolimatkassa totesin, että tästä tulee niin verkkoa, ettei ollut enää järkeä jatkaa. Pingoitettuna lopputulos olisi lähinnä kammottava. Purin liki 50 grammaa ja satoja helmiä. Se oli monesta aivan järkyttävää. Helmiä katosi vain pari kappaletta purkamisen yhteydessä. Purin huivin varovasti posliinisessa hedelmävadissa, josta helmet eivät pääseet helposti karkaamaan. Minulla on onneksi suhteellisen terve suhtautuminen purkamiseen. Joskus se on vaan pakollista, enkä jää murehtimaan purettuja silmukoita.

Aloittelin uudelleen parillakin uudella puikkokoolla ennen kuin pääsin 2,5 mm puikkoihin ja sain neulepinnan näyttämään hyvältä. Näin jälkeenpäin 2,75 mm pitsipyöröpuikot olisivat olleet paremmat, mutten silloin vielä omistanut pitsipyöröistä välikokoja. Neuloin huivia vähän kerrallaan, etten kokonaan kyllästyisi helmien kanssa puljaamiseen ja hitaasti hyvä tulee -taktiikka tuntui toimineen hyvin, vaikka aikaa toki meni aika paljon. Kun lopettaa kesken kaiken ja päättää jatkaa vasta huomenna, jää into päälle, eikä ehdi tuskastumaan helmiin.

Projekti: Aeolian Shawl (Ravelry)
Malli: Aeolian Shawl by Elizabeth Freeman (Knitty Spring 2009)
Koko: 180 cm x 70 cm
Lanka: marjapuuronvärinen teetee Elegant
Menekki: 92 grammaa
Puikot: Addi Lace 2,5 mm 100 cm pitsipyöröpuikot
Fiilis:  Se on ohi! Viimeinkin.

Pidän Aeolian Shawlin muodosta kovasti. Sirpinmuotoiset huivit pysyvät harteilla hyvin, eikä niiden kanssa tarvitse taistella niin kuin tavallisen kolmiohuivin. Suosittelen ohjetta lämpimästi ja harkitsin pienemmän koon tekemistä ilman helmiä paksummasta langasta. Ohjeessa on pari kokoa ja tämä on niistä suurempi. Pinemmän huivin voisin tehdä sukkalankavahvuisesta langasta jonain päivänä.

Huivin päättelin nahajo knitting -tekniikalla. Ohjeessa kehotettiin käyttämään kaksinkertaista lankaa päättelyyn, mutta minun olisi pitänyt keriä langan loppu uudelleen, jotta se olisi ollut mahdollista. Katselin YouTubesta videon, jonka avulla sitten neuloin päättelyn kolminkertaisella langalla. Päättely on viehättävä yksityskohta ja aion käyttää sitä toistetin. Pingottaminen ei innostanut yhtään, sillä olin jo kyllästynyt huiviin liki kahdessa vuodessa ja minulla oli pingotusalusta ongelmia. Sain aikaiseksi pingottaa vasta, kun pääsin viimein Kempeleeseen ja ostin Biltemasta ruutuhyppymattoa pingotusalustaksi. Pingotus venähti joulukuulle, vaikka päättelin huivin jo heinäkuun puolella. Ruutuhyppymatto toimii mainiosti pingotusalustana. Nyt ei tarvitse enää itkeä pingotusvaikeuksia.

Nyt se on valmis, pingotettu ja kaikkea. En ole varma oliko yli 2000 helmen asettelemisessa huiviin yhtään mitään järkeä, mutta ompahan sekin nähnyt ja koettu. Toista kertaa en ehkä ala tuhansia helmiä huiviin asettelemaan. Helmiä piti olla satoja ylimääräisiä, mutta ilmeisesti vaakani näyttää sen verran epätarkkaan, että laskelmani oli päin honkia. Helmiä jäi jäljelle viisi, kun vielä skippasin osan reunakuvion helmistä. Ihan joka toiseen silmukkaan en jaksanut helmiä asetella. Hienohan se on helminen päivineen. Vielä kun olisi jotain tilaisuuksia, joihin juhlahuivia tarvitsee. Hyvä puoli tässä on se, että voin sitten aikanaan etsiä juhlapuvun, johon juuri tämä huivi sopii.

Pahoittelen kuvia. Joulukuu on kuvaamisen kannalta mitä on.

Edit: Tosiaan helmistä piti sanomani jotain myös. Helmet ovat Kärkkäiseltä Gütermannin tsekkiläisiä muovihelmiä, jotka asettelin paikalleen Novitan 0,6 mm virkkuukoukulla. Nyt kun olen  helmiin enemmän tutustunut suosittelisin japanilaisia lasihelmiä 8/0 tai hieman paksummille langoille 6/0 -kokoa. Virkkuukoukkutekniikka toimi mielestäni hyvin. Varsinkin jos hankkii suurempireikäisiä japanilaisia helmiä, pieni virkkuukoukku on mainio väline ja Novitan virkkuukoukku ei maksanut paljon mitään.