Toiset koukutut lapaset

Lapasten koukkuaminen oli niin mukavaa, että tein toisetkin. Tällä kertaa valitsin langaksi Teeteen Pallaksen, josta on yritetty neuloa minulle kirjoneulelapasia ilman mainittavaa menestystä. En jostain syystä pidä lapasten neulomisesta ja niitä valmistuu valitettavan harvoin. Lapasten koukkuaminen on jotenkin kivempaa kuin neulominen. Olen siis edelleen koukussa koukkuamiseen. Itseasiassa sorruin tilaamaan Titityystä KnitPron kaksipäiset virkkuukoukut, sillä epäilin, että koukkupäistä yhdistetty koukku ei tee hyvää hartioilleni. Terveys, mikä ihana syy tyhlata kunnon välineisiin. :) Titityystä on kotiutunut viimeaikoina muutakin, mm. SweetGeorgiaa ja aivan ihana puikkomitta. Hupsista.

Projekti: Koukutut lapaset kiilapeukalolla II (Ravelry)
Ohje: Koukutut lapaset kiilapeukalolla by Minna Metsänen (Novita lapaslehti 2014)
Koko: 40 silmukkaa
Lanka: Teetee Pallas   
Värit: 001 punainen ja 008 violetti
Menekki: 50 g molempia värejä
Puikot: KnitPro Symfonie 4,5 mm koukkuamiskoukkupää
            KnitPro Symfonie 4 mm koukkuamiskoukkupää

Muokkasin hieman ohjetta. Ohje on muistaakseni Novitan Seiskaveikkalangalle, joten Pallas oli liian ohutta ja toisaalta halusi hiukan suuremmat lapaset, joten aloitin 40 silmukalla ja muokkasin ohjetta omille luvuilleni sopivaksi. Juuri ennen kuin aloitin peukalokiilan, tein kaksi kerrosta eräänlaista nurjaa silmukkaa koukkaamalla silmukat takapuolelta etupuolen sijaan. Sen opin Craftsy-kurssilla syksyllä. Sen jälkeen vaihdoin lankojen koukkuamisjärjestystä, jotta ranne näyttäisi erilaiselta kuin muu lapanen. Lopputulos on mieleinen ja sopii täydellisesti yhteen sekä violettien että kirkkaanpunaisten asusteideni kanssa.

Le TGV -luotijunahuivi

Sain flunssasta huolimatta jotain jopa valmiiksi. Silittelin jonkin aikaa vyyhtiä ja innostuin taas neulomaan. Tämä kehräämäni lanka on vaan niin ihana. Halusin ehdottomasti pikkuhuivin ja päädyin pitkään Ravelry-jonossani olleeseen TGV(high-speed knitting) -ohjeeseen. Neuloin muuten perusohjeen mukaan, mutta viimeisen sivun muokkausvaihtoehdoista valitsin less ruffle -kohdan. Jätin siis joka viidennen lisäyksen pois lisäyskerroksella. Jälkikäteen täytyy todeta, että se oli liioittelua. Joka seitsemännen pois jättäminen olisi ollut fiksumpaa, mutta en ala purkamaan. Malli on yksinkertainen, mutta ohje oli minusta hintansa väärti. Se oli tarkkaan harkittu ja siinä oli kivasti valmiita muunteluvaihtoehtoja. Tosi samanlaiseen lopputulokseen pääsisi myös omasta päästään neuloen, mutta ohjeen kanssa ei tarvitse suunnitella tai arvailla.

Projekti: Handspun le TGV shawl (Ravelry)
Ohje: TGV (High Speed Knitting) by Susan Ashcroft (Ravelry)
Koko: 160 cm x 38 cm
Lanka: Käsinkehrätty Lanitium ex Machina Polwarth
Väri: Hearthache
Menekki: 375 metriä / 162 grammaa
Puikot: Knit Pro Dreamz 4,5 mm irtopääpyöröpuikko

Lanka on aivan ihanaa. Olen aivan ihastunut polwarth-villaan. Onneksi minulla on muistaakseni ainakin puoli kiloa lisää, Louhittaren luolan Tuulian värjäämänä tosin. Se ei ole aivan yhtä hienoa villaa kuin merino eli ohutta, mutta ah niin muhkeaa. Melko ohuista säikeistä kerrattu lanka pullahti Eucalan-kylvyssä ilmava ja pehmeä vyyhti. En vain kyllästy silittelemään tätä lankaa. Huivi valmistui melkein liian äkkiä. Lankaa olisi saanut olla vähän enemmän. Päättelyssä kävi uskomattoman tuuri. Katselin jäljellä ollutta palloa sillä silmällä, että nyt olisi hyvä aloittaa päättely, ja uskokaa tai älkää, lankaa jäi 66 cm jäljelle! Kerrankin meni paremmin kuin hyvin.

Lopputulos on oikein käyttökelpoinen pikkuhuivi. Yllättävän raidallinen kuviosta tuli kolmisäikeisyydestä huolimatta. Täytyy jatkossa suosia topsin jakamista eri tavoilla. Muoto jalostui käyttökelpoisemmaksi kylvyn jälkeen. Pääteltyäni olin hieman huolissani, mutta huivi venyi kivasti lisäysreunoja lukuun ottamatta ja muodosta tuli kiva. En pingottanut huivia, vaan käärin pyyhkeeseen ja talloin ylimääräisen veden pois. Sitten asettelin huivin saunanlauteelle kuivumaan. Mielestäni ainaoikein- ja joustinneulehuiveja ei tarvitse läheskään aina pingottaa. Kylpy ja huolellisesti aseteltuna tasokuivaus riittävät.

Toinen kaapelikierre harjoitus

Aloin ensimmäisen kaapelikierrekokeilun jälkeen kertaamaan seuraavaa. Olin päättänyt onnistua ja onnistuihan se huomattavasti paremmin. Aivan ihanteelliselta tämä ei vielä näytä, mutta kyllähän tämän jo kaapelikierteeksi tunnistaa. Säikeet ovat samanlaiset kuin edellisessä langassa. Toisena on vain eri väri, heather. Kertaamiseen yritin kiinnittää enemmän huomiota, mutta pieleen se meni. Aloin laskemaan polkaisuja ja keskittymään tasaiseen kierteeseen, mutta kaksisäikeisiin lankoihin tuli aivan ei määrä kierrettä. Toinen oli selvästi tiukkakierteisempi. Yritin asian korjata, mutta en saanut sitä samanlaiseksi, joten annoin virheen mennä oppirahoista. Lopputulos ei ole läheskään yhtä huono kuin edellisessä. Siitä edellisestä aion vielä lievästi vähentää kierrettä ja liottaa uudelleen, jos se vaikka muuttuisi siedettävämmäksi.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että ulkonäkö alkaa olla kohdallaan ja siihen miten lähellä lankojen speksit ovat toisiaan. Metrit osuivat todella lähelle toisiaan. Yhden langankierron heitto WPI-luvussa johtuu lähinnä ensimmäisen langan liiasta kierteestä. Kehruutermejä tuntemattomille on ehkä mainittava, että WPI on wraps per inch eli langankiertoa tuumalla. Kierrän langan tasaisesti tuuma matkalle esim viivottimen ympäri. Tätä lankaa mahtui 11 kierrosta tuumalle, mutta ensimmäistä kaapelikierteistä lankaani mahtui tuumalle 12 kierrosta. Minulla on tähän ihan oikea WPI-työkalu, mutta langan voi kiertää ihan tavallisen viivottimen ympäri. Ravelryssä on käsinkertätyille langoille kohta grist eli metriä per kilo, joka sekin osui äärimmäisen lähelle (2652 m/kg vs 2640 m/kg). Ei suuren suuri ero minusta. Kehrään ihan huikean tasaisia säikeitä. Hämmentävää.

Kuitu: World of Wool -merinotopsi väreissä Heather ja Ultra Violet
Väline: Majacraft Little Gem 9,8 :1 välityssuhteella
Lanka: 2x2-kaapelikierteinen 240 metriä / 91 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Tämähän melkein sujuu jo.

Kaapelikierre näyttää jännältä, jotenkin palmikoidulta. Täytyy jatkaa harjoittelemista, jotta tämä kertaaminen onnistuisi. Kierrettä ei ole ihan sopivasti. Kertaaminen on minulle selvästi vaikeampaa kuin kehrääminen siinä mielessä, etten jaksaisi millään keskittyä siihen kunnolla ja harkiten. Tavallisen langan kertaaminen onnistuu ihan fiilispohjalta, kun löytää oikean välityssuhteen ja ryhmin, mutta kaapeli vaatii vähän suunnittelua ja erityisesti keskittymistä, sillä niiden kahden kaksisäikeisen langan ylikierteen pitäisi olla molemmissa samanlainen. Harjoitus tekee mestarin.

Merino- ja bfl-silkkiä

Lupasin, etten esittele kaikkia syksyn aikana kehräämistäni langoista, mutta pahasti näyttää siltä, että lopulta keksin jotain sanottavaa miltei kaikista. Ajattelen lähes aina ennen blogitekstin kirjoittamista, ettei minulla ole juuri mitään sanottavaa mistään ja sitten kirjoitan kuitenkin pienen novellin verran niitä näitä kohteeseeni liittyvää. En kuollaksenikaan muista enää mihin tyssähti Tour de Fleece -innostukseni. Jotain tapahtui ja asia lipsahti mielestä puoleksi vuodeksi. No joka tapauksessa lopputuloksena oli lankaa.

Kuitu: World of Wool merinosilkki -topsi, väri Aries
Väline: Majacraft Rose 6,1:1 välityssuhteella
Lanka: kolmisäikeinen 270 metriä / 100 grammaa 12 WPI (Ravelry)
Fiilis: Kehrääjä on kehittynyt viime vuosina :)

Olen varmaan maininnut, etten pidä topseista, joissa on selvinä raitoina erilaisia kuituja. Sen kammon sai aikanaan alkunsa tämä topsi. Taidot eivät riittäneet tähän silloin joku vuosi sitten, kun aloin ensimmäisen kerran tätä kehräämään. Se loppui heti alkuunsa ja olin varma, että inhoan merinosilkkiä maailman loppuun asti. Yllätyin siksi kovasti kesällä, kun tämän kammotuksen kehrääminen sujui suorastaan hyvin.

Kuitu: Louhittaren luolan bfl-silkki -topsi, väri tuntematon
Väline: Majacraft Rose 6,1:1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 295 metriä / 100 grammaa 16 WPI (Ravelry)
Fiilis: Ihanaa lankaa!

Tämä toinen silkin kiiltoa hehkuva lanka on puolestaan ihanuus, josta olen säästänyt tätäkin muutaman vuoden. Tässä blue-faced leicesterin ja silkin sekoituksessa kuidut on sekoitettu huvin yhteen ja sellainen kehräytyy miltei itsestään. Silkkiä on 30 prosenttia ja se näkyy. Langassa on ihana kiilto ja se on niin pehmeää. Lanka näyttää melko yksiväriseltä, mutta sinivioletin ja luumun sävyjä on ainakin seitsemän. Olen viime aikoina alkanut ostaa isompia määriä samaa väriä. Sadan gramman letti sitä ja tätä on tietysti kiva, mutta mitä niistä kaikista noin 250 metrin vyyhdeistä oikein tekee. Pari kolme sataa grammaa on jo kivempi määrä, josta saa muutakin kuin pipon tai cowlin.

On se todistettavasti neulonutkin viime vuonna

Siinä vapun tienoolla valmistui elämäni ensimmäinen konttineuleprojekti ja tässä on kyllä konttineuletta kerrakseen. Tällainen muhkean kokoinen huivi ei ollut järin ajankohtainen silloin ja projekti unohtui kuvata ja raportoida.

Pidin kovasti konttineuleesta. Se oli kätevän aivotonta neulottavaa, kun pääsin vauhtiin ja rytmiin. En viime keväänä kaivannut haasteita. Huivimalli on hyvin yksinkertainen; vain konttineuletta edestakaisin hamaan loppuun asti. Langaksi valitsin miltei umpimähkään Dropsin Big Delightin. En muistaakseni ollut edes hipelöinyt tätä lankaa etukäteen. Värit tilasin melko sokkona ja ensimmäinen tilaus menikin mönkään. Jouduin tilaamaan toisen satsin. Jostain merkillisestä syystä olen viime vuonna neulonut paksumpia lankoja kuin koskaan. Muistan muutama vuosi sitten harkinneeni ihan tosissani kannattaako hankkia nelimillisiä puikkoja, kun niin paksuja tarvitsee hyvin harvoin. Se oli pitsilankavaihetta se.

Projekti: Lady Eleanor Entrelac Stole (Ravelry)
Ohje: Lady Eleanor Entrelac Stole by Kathleen Power Johnson (Scarf Style) (Ravelry)
Koko: 220 cm x 50 cm
Lanka:  Garnstudio DROPS Big Delight
Värit: 08 ja 11 Metsämarja
Menekki: 600 grammaa
Puikot: Knit Pro Dreamz 5,5 mm irtopääpyöröpuikko

Projekti: Lana Grossa Meilenweit Merino Socks (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: noin 36
Lanka: Lana Grossa Meilenweit Merino
Menekki: noin 80 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot

Olen viime kesän jälkeen täydentänyt sukkavarantoani kaksilla uusilla sukilla, joita en ole vielä esitellyt tai käyttänyt. Toiset ovat nämä Lana Grossan Meilenweit Merinosta neulomani sukat. Nämä ovat aivan perussukat omasta päästä ilman ohjetta. Ranskalainen kantapää ja nauhakavennuskärki. Nämä on niin nähty. Lanka on uusi tuttavuus. En ole sukkia käyttänyt, joten en osaa sanoa, miten se kestää, mutta toivon, että nämä kestävät hyvin. Ainakin neuloessa Meilenweit Merino oli oikein mukava lanka. Väritys on minulle outo, mutta aiheutti lankakaupassa pakko saada -kohtauksen.

Projekti: Regia Garden Effects Socks 4 (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: noin 36
Lanka: Regia Design Line by Kristin Nicholas Garden Effects
           Lana Grossa Meilenweit Merino
Menekki: noin 80 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot

Ja sitten sarjassamme neljännet Regia Flower Garden -langasta neulomani sukat. Tomaattikantapää ja sädekavennuskärki. Tuttua kauraa jo pitkältä ajalta. Lanka loppui kesken ja paikkasin sitä kärjessä, edellisten sukkien jämällä. Ainakin erottuvat edellisestä parista. Tämä on sitä ostan kolme ja neulon kaksi paria sukkia sarjaa. Minulla on tätä lankaa kolmannessa värissä vielä kahteen pariin, joten tähänkin palaan vielä.

Kaapelikierrettä

Suunnittelin pitkään kaapelikierteisen langan tekoa ja suunnitelmana on 600 grammaa kaapelikierteisiä merinoita, mutta nyt en oikein tiedä jatkanko näin. Tästä ei tullut ihan oikean näköistä. Toiseen vyyhtiin on jo säikeet, mutta sen jälkeen täytyy harkita tai harjoitella. Kaapelikierteisessä langassa on kerrattu yhteen kerrattuja lankoja. Tässä langassa on kaksi kaksisäikeistä lankaa, mutta yhtä hyvin voi kaapelissa olla kaksi ketjukerrattua lankaa, kolme kaksisäikeistä lankaa tai kaksi- ja kolmesäikeinen lanka. Kaapelikierteisen langan etuna on kestävyys. Kolme kierrettä, säikeen kierre ja kaksi kertauskierrettä, tekevät langasta paljon kestävämmän kuin vastaavan säiemäärän tavallinen lanka. The spinner's book of yarn design -kirjassa Sarah Anderson kertoo kokeilleensa sukkalankana samaa merinoa perinteistä nelisäikeistä ja 2x2-kaapelikierteistä lankaa. Nelisäikeisestä langasta tehty sukka kului puhki ennen kuin kaapelikierteinen osoitti mitään kulumisen merkkejä.

Kuitu: World of Wool -merinotopsi väreissä Aubergine ja Ultra Violet
Väline: Majacraft Rose 8,7 :1 välityssuhteella
Lanka: 2x2-kaapelikierteinen 252 metriä / 95 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Tulipa epämääräisen näköinen lanka

Villa on tuttua ja turvallista World of Woolin merinoa. Siitä tulee helposti ohutta säettä ja olen ollut lopputuloksiin tyytyväinen. Tähän valitsin 25 gramman nöttösiä kahta väriä. Toinen väri on aubergine, hyvin tumma liila ja Ultra Violet sininen violetti. En halunnut kovin paksua lankaa, joten kehräsin niin ohutta kuin osasin. Säikeen kehräsin aivan normaalisti myötäpäivään suhteellisen tiukalla kierteellä. Kertasin kaksi eriväristä säettä yhteen reippaalla ylikierteellä vastapäivään. Ylikierre on tarpeen, jotta kaksi kaksisäikeistä lankaa saa kerrattua yhteen myötäpäivään.

Tästä langasta en ole oikein varma. Minua epäilyttää, että tässä minulla on tässä nyt liikaa kertauskierrettä. Ehkä sitä voisi kevyesti vähentää polkemalla langan rukille vielä neljännen kerran. Se täytyisi tehdä jarru oikein kireällä ja suurimmalla kehrällä, jotta lopputuloksena ei ole alikierteinen lanka. Täytyy harkita, sillä lanka näyttää nyt jotenkin epämääräiseltä ja suttuiselta. Lanka ei tunnu ylikierteiseltä eikä vyyhti kierrä, mutta lanka on litteää ja näyttää paljon paremmalta, kun sitä pikkuisen kiertää auki. Kierrettä on sen verran liikaa, etten usko sen aukeavan tarpeeksi neuloessa. Tässä on viimeisenä kierteenä z-kierre eli päinvastainen kierre kuin yleensä. Se aukeaa minun neulomistyylilläni hiukan, mutten usko, että tarpeeksi. Toisaalta on myös mahdollista, että kierrettä on ensimmäisessä kertauksessa tai säikeessä väärä määrä. Etenkin ylikierrettä oli vaikea kerrata, sillä se ei tuntunut yhtään luontevalta. Toivottavasti ei, sillä en kykene sitä enää korjaamaan. Lisää harjoitusta siis.