Kehräämö Christina -reissu

Teimme sunnuntaina reissun Merijärvelle Kehräämö Christinaan hypistelemään aivan ihania lammastuotteita. Siellä oli taljoja, villoja, lankaa ja tietysti lankaa. Mukaani tarttui käsinvärjättyä liilaa sukkalankaa, jonka värin joulukuun pimeä söi, vaikka kuvat otinkin päivän valoisimpaan aikaan. Mietin, että miksi edes vaivaudun, mutta kuvaton blogi on kuin hännätön orava. Lanka on kaksisäikeistä nylonilla vahvistettua suomenlammasta Sadan gramman vyyhdissä on 350 metriä eli oikein mukava määrä. Ostin myös luonnonvärisen kaksisäikeisen kainuunharmassukkalangan, jossa on 270 metriä sataa grammaa kohti, mutta vyyhti on hieman suurempi. Kehruukuiduista mukaan tarttui kainuunharmasta ja ruskeaa suomenlammasta. Kuvasta unohtui herttainen Gotlanninlammas kiharapussukka, jonka ostin hypisteltäväksi. Se oli niin suloista sellofaaniin käärittynä. Suosittelen lämpimästi poikkeamaan Merijärvellä Kehräämössä, jos niillämain sattuu liikkumaan.

Automatkalle aloitin jo valmiiksi perussukan Fabelista. Valitsin vaalean Rose Mistin Fabel Long Printiä. Teen yksinkertaiset sukat itselleni kenkiin. Kantapääksi valitsin tomatin, jotta minun ei tarvitse laskea mitään muuta kuin jakaa silmukat kolmelle puikolle. En raaski laittaa ihania pitsisukkiani uusiin talvisaapikkaisiini, jotka kuitenkin kaipaavat ohutta villasukkaa sisäänsä. Puoli sukkaa valmistui autossa istuessa ja kohta saan taas luoda lisää silmukoita.

Kehräämössä ihastuin hunajakennokuvioisiin lapasiin. Olin kuin pikkutyttö uuden lelun saatuaan, kun puristelin kättäni nyrkkiin lapasessa. Siinä lapasessa oli tuntuma kerrassaan viehättävä. Rasvainen, paksu villa antoi elämykseen varmasti oman lisänsä, mutta päätin kokeilla hunajakennokuviota lankavarastostani kaivamallani Nepalilla. Peukalokiilan kehittäminen tähän on oma haasteensa, mutta jotenkin sen tähän vielä väkerrän. Jos lapasissa ei ole peukalokiilaa, en varmasti tule niitä koskaan käyttäneeksi. Ensin pitää kuitenkin laskeskella kuinka paljon silmukoita tarvitsen ja muita suunnitteluasioita.